Fiiliksiä imetyksestä

Tällä kertaa jännitin kovasti imetyksen onnistumista. Viimeksi alku takkuili todenteolla, kun rintatulehdus iski päälle pahimmalla mahdollisella voimalla Laurin ollessa ihan pieni alle kaksiviikkoinen. Tuntui kamalalta, kun ei kyennyt imettämään omaa vauvaa. Kivun ja huonon vointini lisäksi antibioottikuurini aiheutti Laurille vatsavaivoja, joita raukka itki aamusta iltaan. Laurin imetystaipaleesta voi lukea täällä.

Pelkäsin tulehdusta kovasti tälläkin kertaa, mutta viime kerrasta viisaampana olen taistellut alusta pitäen sitä ennaltaehkäisten. Odotin innolla jo etukäteen ensi-imetystä vauvan syntymän jälkeen. Laurin syntyessä kätilö opasti pikaisesti imetyksen perusteet ja näytti kuinka vauvan saa imemään oikealla otteella. Silloin luulin Laurin imeneen jo salissa hienosti kuten kätilö kehui, mutta jälkikäteen ajateltuna kunhan lupsutteli vähän tissinpäätä. Tällä kertaa vauva imi mielestäni ensi-imuiksi aika hyvin jo salissa.

Imetyskipu - tälläkin kertaa sanoinkuvaamattoman hirveää vauvan ensimmäisten imujen aikana. Se alkoi pikkuhiljaa ensimmäisten parin päivän aikana ja jatkuu edelleen. Kipu on ehtinyt kullata muistot synnytyskivuista taas täysin... Vähän tosin alkaa olla jo helpottamaan päin (kop kop!). Toivon kivun lakkaavan pian kokonaan. Rinnanpäät olivat myös alkuun rikki ja imuotteessakin oli parantamisen varaa. Ahkeralla bepanthen-lanolin-voitelulla onnistuin kuitenkin rauhoittamaan rinnanpäiden tilanteen. Lisäksi käytän aikaa vauvan asetteluun hyvän imuotteen varmistamiseksi.

Tällä kertaa tarjosin rintaa ensimmäisinä päivinä herkästi ja tiheästi, ja maito nousikin nopeasti jo kolmantena päivänä synnytyksestä. Tiheällä imettämisellä olen välttynyt myös maidon pakkautumiselta. Lisämaitoja vauva ei ole tarvinnut ollenkaan Lauri oli vastasyntyneenä mielestäni paljon itkuisempi ja tyytymättömämpi kuin pikkuveljensä, liekö johtunut juuri imetyksestä väärine imuotteineen ja tulehduksineen. Vauvan syöttöväli vaihtelee tällä hetkellä päivisin tunnista neljään tuntiin, väleissä vauva nukkuu tai on hereillä maailmaa ihmetellen tyytyväisenä. Olen yllättynyt, miten näin pieni voi viihtyä kehdossa hereillä tyytyväisenä itsekseen! Ei tullut Laurilla kuuloonkaan ilman kunnon maitotujausta pullosta. Tämä todistaa ilmeisestikin vain sen, että vauva ihan tosissaan saa vatsansa täyteen äidinmaidosta. Minun maidostani, voiko tämä olla tottakaan! Tuntuu niin hämmentävältä ja ennen kaikkea helpottavalta.

Yöt ovat meillä olleet tähän mennessä yhtä unelmaa. Pari ensimmäistä yötä kotona oli vielä vauvan osalta tiheämmillä syötöillä ja hän olisi tykännyt olla hereillä ja katsella maailmaa. Nyt ollaan jo varmaan viikon verran ainakin menty kahdella yösyötöllä, joista ensimäinen on kolmen-neljän välillä ja toinen aamulla kuuden-seitsemän välillä. "Yöunille" vauva käy tosin vasta 22-23 aikoja, koska en ole malttanut viedä vauvaa yläkertaan yksin nukkumaan aikaisemmin ja alakerrassa hän nukkuu selkeästi rauhattomammin. Iltaisin vauva viihtyy rinnalla selkeästi tiheämmin. Vauvan nälän ääni on erittäin vaativa karjuva itku, eikä sen tarkoitusperä jää kenellekään kuulijalle epäselväksi. 

Laurin kohdalla käytin pelkkiä kertakäyttöliivinsuojia, jotka olivat jälkeenpäin ajateltuna niin kauheita varsinkin arkojen rinnanpäiden kanssa.. Tällä kertaa olen käyttänyt kestosuojia. Kankaisten lisäksi hankin myös Theralinen silikoniset Mamma Padsit, jotka ovat aivan mainiot etenkin öisin! Pumppua, rintakumeja tai maidonkerääjiä en ole vielä käyttänyt. Tavoitteena on kyllä opettaa vauva jossain vaiheessa syömään myös tarpeen vaatiessa pullosta, joten pumpulle on varmasti käyttöä. Tällä kertaa hankin myös imetystyynyksi Doomoon Softy -tyynyn, johon olen aivan rakastunut!  

Nyt vain toivon että imetys jatkuu hyvin, ainakin alku on ollut lupaava. :) 

Maailma avartuu

Ajattelin tehdä tällaisen täytepostauksen Laurin kehitykseen liittyen. Paljon on tapahtunut 6 kk-neuvolan jälkeen. 

Lauri on oppinut menneellä viikolla ryömimään, eikä poikaa pysäytä enää mikään. Ryömimistekniikka kehittyy päivä päivältä, joka päivä löytyy uutta tutkittavaa ja vauhti kiihtyy koko ajan! Lauri tykkää saada istua hetkittäin käsiinsä nojaten ja tähän asentoon hän yrittää itsekin lattialla nousta. Äiti kuitenkin vähän aina avittaa ja vahtii vieressä kuin haukka kädet ojossa, ettei muksahda. Ihmeen hallitusti se kuitenkin osaa siitä asennosta myös laskeutua pois! Lauri myös viikonloppuna oppi vihdoin nukkumaan päiväunensa parvekkeella vaunuissa ja sekin on onnistunut paremmin kuin hyvin. Pienempänä Lauri ei rauhoittunut paikallaan oleviin vaunuihin millään, saatika nukahtanut. Sai heijata ja heijata ja heijata ja sitten kun poju lopulta nukahti, herätys oli viimeistään vartin päästä. Nyt Laurin voi vain laittaa vaunuihin ja sinne se nukahtaa itsekseen tutin ja Nuuskun (unirievun) kanssa. Tähän on varmati vaikuttanut Laurin itsekseen nukahtamistaito sekä oma aktiivisuuteni vaunuilun suhteen, olen nimittäin viimeiset pari kuukautta ahkerasti käynyt  vaunuilemassa ja Lauri on hienosti aina nukkunut. Vaunukoppa alkaa käymään pieneksi, joten varmaan pian se joutaa jo varastoon. 

Lauri on alkanut  näyttämään voimakkaammin omaa tahtoaan ja komennustaitojaan. Etenkin ruokailuhetkinä, mikäli Laurille ei ruoka maistu, hän kertoo sen kyllä tekemällä vihaisen ilmeen ja huutamalla ''ööääääääää'' ja lyömällä pöytään. Sitten jos äiti sinnikkäästi jatkaa syöttämistä, alkaa kiukkuitku. Ruokailut ovat niitä hetkiä päivässä, jolloin Lauria useimmin kiukuttaa. Sormiruokaa on oltava aina tarjolla. Kyllä Lauri yleensä syö lähes kaiken tarjotun, mutta viimeiset lusikalliset ovat yleensä pienen kiukun saattelemat. 

Matka vauvasta taaperoksi on alkanut. 

Mä olen viettänyt nyt viime päivinä paljon aikaani puikkojen äärellä sukkia neuloen. Pian aloitan yhden kivan ja vähän vaikemman neuloksen tekemisen Laurille, saa nähdä onnistuuko vai tuleeko pelkkiä harmaita hiuksia. :)

AHAA-elämys aamutuimaan

Tänään itkuhälytin herätti vasta seitsemältä ekan kerran. Ja heti koin AHAA-elämyksen. Nimittäin aikaisempina parina yönä se oli herättänyt lukuisia kertoja lohdutonta itkua toisesta huoneesta välittäen. Toissayönä jäin jopa sohvalle nukkumaan, kun niin tiheään sai nousta. Eilen mietin sitten pääni puhki, että mikähän mättää, kun tähän asti niin levollisesti ja hyvin nukkunut vauva heräilee tuolleen itkemään. Ja varsinkin, kun ei meinaa rauhoittua sitten millään. Kipuitkulta se vaikutti, joten mietin läpi heti kaikki ruoka-aineet mitä Lauri syö päivässä. Sitten mietin, onko jotain poikkeusöitä ollut. Ja sittenhän mulla välähti, että kaurapuuroa ollaan annettu iltapuurona. Ja parina iltana oli tässä menneellä viikolla jäänyt puuro välistä, jolloin yö oli ollut täysin normaali. No eilenpä sitten jätin tarkoituksella iltakaurapuuron pois, ja TADAA, arvoitus ratkesi. Koko yö heräämättä.  Ja nyt kun lähden kaivelemaan aivojen uumenia, niin todettiinhan me jo reilu kuukausi sitten, että kauravelli aiheutti myös levottomia öitä. 

Eli Laurille ei kaurapuuroa/velliä iltasella. (ja taidan vaihtaa aamupuuronkin toiseen malliin)

.

P.S Minä sain jäädä tänään nukkumaan ja Teemu heräsi Laurin kanssa aamupuurolle. Me sovittiin tämä jo eilenillalla. No enhän mä sitten kunnolla enää saanut unta näin hyvin nukutun yön jälkeen ja jo ennen kahdeksaa lähdin koirien kanssa ulos.

P.P.S Voiko turhempaa postausta ollakaan? :D

Puolivuotisneuvola

P U O L I V U O T I A S ?!?!?!? 

Vastahan mä malttamattomana rv 41+0 odottelin supistuksien lomassa, koska synnytys kunnolla käynnistyisi? Mä en vaan kestä tätä, miten aika on mennyt näin nopeasti. Tää kesäkin oli vaan yks hujaus..? Virallisesti puoli vuotta tulee plakkariin ensi viikon torstaina.

Jokatapauksessa, mun pikkuvauvalla oli eilen puolivuotisneuvola, ja mitat näyttivät tältä:

Paino: 7650 g (7310 g)

Pituus: 68,6 cm (66,6 cm)

Päänympärys: 43,5 cm (42,3 cm)

"Lauri kasvaa ja kehittyy tasaista tahtia. Lattialla viihtyy, on kääntynyt vatsalleen jo aiemmin. Ääntelyä tulee paljon. Syö hyvin kaikkia soseita. Pikkuflunssa ollut."

Tällä kertaa neuvolassa oli meidän oma täti palannut takaisin lomalta töihin. Lauri hieman vierasti, mutta kun me Teemun kanssa seistiin siinä vieressä ja sai meitä tuijotella ja meille hymyillä niin reipastui hienosti! :) Suojeluheijasteet sivuille löytyvät jo istuma-asennossa. Vielä Lauri ei istu itse, mutta tuettuna jo hienosti ja varmaan pian jo itsekin! Vauvaheijasteita ei enää ole.

Mä nyt tähän samaan yhteyteen kirjoitan tämän hetken kehitystilanteen.

Motorinen kehitys: Oon viimepäivät kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka Laurin vartalonhallinta on kehittynyt huimasti, ihan siis uuden taidon kun pikkuherra oppii, niin se kehittyy tosi nopeasti päivä päivältä! Lauri viihtyy lattialla todella hyvin, mutta ei osaa ryömiä. Pyörii vatsallaan ollessa ympäri, ja kääntyilee puolelta toiselle. Konttausasentoon ollaan nousemassa pikkuhiljaa, pari kertaa Lauri on jo melkein päässyt. Lentsikkaa lennetään edelleen. Leluilla leikkii vatsallaan ja hakkaa lattiaa, koirien touhuja on kiva katsella ja niille naureskella ja kiljahdella. Lattialla selälleen maatessa Lauri harrastaa ''siltaa'' eli päällä kannattelee itseään selkä kaarella rintakehä korkealla, pienestä pitäen lattialla ollessa sitä on tehnyt jonkin verran, nyt kun lihakset kehittyneet, tekee paljon enemmän jo. Aluksi huolestuin, sillä tuo "opistotonustaipumus" voi olla ylijäntevyyttä joka voi tarvita fysioterapiaa. Mutta koska Lauri ei tee sitä koko ajan, eikä jäykistele muuten, neuvolatäti ja minäkin kyllä olen sitä mieltä, että se on vaan Laurista kivaa ja riemukasta. Tässä asennossa Lauri myös liikkuu jaloilla potkimalla. Ja muutenkin tekee sitä oikeastaan vain innoissaan ja hyvällä tuulella ollessaan, väsyneenä ei niinkään. Seisottaessa Lauri seisoo jo tukevasti, makaronijalka on mennyttä elämää! 

Syöttötuolissa istutaan todella hienosti! Sylissä istuu myös jämäkästi. Sormilla osataan hyvin ottaa ruokaa käteen, pyöritellä, vaihtaa kädestä toiseen ja laittaa oikein päin suuhun. Tutin jos Laurille antaa käteen, suuhun se osataan jo laittaa pienen pyörittelyn ja ihmettelyn jälkeen oikein päin! Käsien liikkeet ei ole enää niin hallitsemattomia kuin aiemmin. 

Päiväunet meillä nukutaan vauvantahtisesti, mä en nukuttamalla enää nukuta Lauria tiettyyn kellonaikaan, jos ei sitä väsytä, paitsi sitten jos käy totaalisesti ylikierroksilla. Eli jos Lauri vaikuttaa väsyneeltä, vien sen pinnasänkyyn ja se käy nukkumaan ja jos ei nukuta niin ei nukuta, musta on kamalaa taistella toisen kanssa ja "laittaa toinen nukkumaan klo 15 koska se on joka päivä käynyt silloin kolmelta nukkumaan ". Lauri nukkuu päivässä 3-4 päiväunet. Aamu-unet klo 8-11 välillä, kestoltaan puolesta tunnista puoleentoista yleensä, päivällä nukkuu tunnista kahteen pitemmät unet. Iltapäivällä nukkuu välillä yhdet päiväunet ja iltaunet on yleensä klo 17-19 välillä ja kestää noin tunnin. Joskus iltaunet venähtää, ja pitää herätellä syömään puuroa sitten. Päiväunista on vaikea kertoa enempään, koska ne tosiaan vaihtelee päivittäin tosi paljon kestoiltaan ja ajankohdaltaan. Mutta päivässä on vähintään ne kolmet päiväunet kuitenkin nyt ollut. Kaikki päiväunet nukkuu pinniksessä, paitsi jos ollaan vaunulla tai autolla liikenteessä niin silloin vaunuissa tai turviksessa.

Yöunille Lauri käy klo 20-21 välillä. Meidän ei tarvitse nukuttaa Lauria, vaan kyllä siitä huomaa sitten kun väsyttää ja yöunille on käytävä. Ensimmäinen herätys viiden aikoihin, ja yleensä vielä unia jatketaan seitsemän pintaan. Lauri ei enää syö yöllä. 

Ruokailu:

Aamupuuro (kaurapuuro) hedelmäsoseella klo 7-8 

Maitoa

Lounas klo 11-12, liha/kana/kala-kasvissosetta + vesi

Maitoa

Päivällinen klo 16 kieppeillä liha/kana/kala-kasvissosetta, + vesi

Maitoa

Iltapuuro (mannapuuro tai riisipuuro) hedelmäsoseella noin klo 19

Maitoa 

Velliä max 150ml nukkumaanmennessä

Meillä siis syödään jo todella tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti kiinteitä! Vielä aion ottaa tuonne lounaan ja päivällisen väliin jossain vaiheessa vielä välipalahedelmäsoseen tai vastaavan, kunhan annoskoot vähän kasvavat. Annoskoot ovat vielä aika pieniä, vajaa pieni pilttipurkillinen. Teen ruokasoseet itse, paitsi maistelut kaupan soseilla. Lauri juo vettä nokkamukista ruokailujen yhteydessä. Lauri myös sormiruokailee, maissinaksuja vetelee kaksin käsin. Nyt olen antanut myös kurkkua ja Lauri tykkää!

Vuorovaikutustaidot: Lauri ei enää itke turhasta, enemmänkin vain kiukuttelee ja äkisee. Mutta jos itkee, niin iltapainoitteisesti. Ja yöllä joskus herää itkemään.  Kovasti osaa jo komentaa, väsyneenä on turha edes yrittää antaa muuta ruokaa kuin maitoa. Osaa ilmaista jo tunteita voimakkaasti, iloa, surua, hämmennystä ja pelkoakin. Iloa ja riemua on päivät pullollaan. Hämmennystä ja pelkoakin jo nähty vierastamisen yhteydessä sekä jos kovia ääniä kuuluu, esimerkiksi eilen koirat alkoivat haukkua yllättäen ja Lauri tätä säikähti ja itkuhan siitä tuli. Itku tulee myös jos tulee pipi. Tyhmä äiti työnsi kerran syöttötuolin pöydän alle niin, että Laurin sormet jäivät väliin, tyhmä äiti! Ilmeikkäästi myös ilmaisee nuo tunteensa. Lauri jokeltaa tosi paljon omaa kieltään, päpäpäpäpä mamamama mämämämämä raikaa ja sitten nyt ihan viikon sisään on alkanut tulla voimakkaasti ihan sitä sellaista leluille juttelua. Se on huvittavaa kun sieltä bongaa ihan "oikeilta" kuulostavia sanoja, kuten äiti tai vauva.

Muuta: Vaatekoko pääasiassa 68, housuissa myös 62 ja muutama pienempi body vielä käytössä. koko 74 otetaan varmaan pian käyttöön kun ei se bodyissa se pituus ole niin nuukaa! Vaippakokona päivisin 3 ja öisin imukyvyltään parempi 4! :)

Minäkö kohta puolivuotias ? 

Nämä yksityiskohtaiset kehityskertomukset on varmaan puuduttavaa luettavaa, mutta mä kirjoitan nämä ihan itseänikin varten ylös. Mun pikku-Lauri on kohta puolivuotias <3

Ahkera aamupäivä

Nukuin viimeyönä niin huonosti ettei ole tosikaan! Nukkumaan mentiin hävyttömän myöhään, vasta melkein puoliltaöin... Eikä riemastuttanut yhtään katsoa kelloa kolmen aikaan yöllä, niin ettei ollut edes kunnolla nukahtanut. Lopulta sain unenpäästä kunnolla kiinni vasta klo 4-5 aikaan, siihen asti yö oli ollut yhtä pyörimistä. Lauri herättikin sitten aamuseitsemältä kuten tavallisestikin, valitettavasti Teemu-isiraasu on kipeänä, enkä viitsinyt käskyttää nousemaan jotta itse voisin jatkaa unia. Ja tietenkin tajuan heti noustuani, että kahvi on lopussa. Keitän sitten säälittävällä kolmella mitallisella itselleni kahvin, riitti oikein hyvin onneksi! Siinä sitten kahvia nassuun ja lusikalla puuroa Laurin nassuun. Ihmeen nopeasti virkistyin, eikä pahaa väsymyspiikkiä ole vielä tullut tähän mennessä.

Aamulla olin ahkera. Yhdeksän jälkeen kävelin kauppaan (joka on tien toisella puolella), ja kannoin kaksin käsin sieltä parin päivän muonat. Huhhuh! No mutta reenistähän se kävi. :D Aloinkin heti tehtailemaan meille ruokaa kotiinpäästyäni, nimittäin makaronilaatikkoa! Päätin sitten tehdä samoilla lämpösillä Teemulle eväsruuat ja Laurille soseet. Ja kaikki samaan aikaan. Ja ruuan kanssa salaattia!

Tuo pieni hymypoika kävikin juuri päiväunille, taidan hyödyntää ajan, ja mennä itsekin. Päiväöitä!

Vielä vartalosta ja syöttötuoleilua

Mä olen jotenkin vieläkin järkyttynyt tästä A Beautiful Body - haasteen tuomasta kävijävyörystä. Tuli jopa pieni jälkirimakammo, mutta tehty mikä tehty. Ja hyvä niin. Sillä hetkellä kun klikkasin 'julkaise' ja nuo kyseiset kuvat ilmestyivät julkisesti blogini seinälle, oli tunnelma kuin mitä tahansa muuta kuvaa lisätessä. Mulla ei ole missään vaiheessa ole ollut ''kainostelu-vaihetta'', koulunkin kanssa uimahallissa käydessä kun muut pukivat uikkareita pyyhkeeseen kietoutuneena pukukopin kaapinoven suojissa, eivätkä uimahallin säännöistä huolimatta riisuneet uimapukua saunaan mennessä, minä ihan normaalisti kävin nakuna suihkussa ja saunassa, nuoria naisenalkujahan siinä oltiin kaikki. Mä en myöskään ole ymmärtänyt sitä eroa, että kun ottaa vertailuun bikinit ja alusvaatteet, ihoahan näkyy saman verran. Joten se, että mä olen alusvaatteissa jossain kuvassa, ja toinen on bikineissä, niin lopputuloshan on käytännössä sama. Eikö vain? Ja lopputulos on sama myös silloin, jos otan aurinkoa takapihalla mustissa pikkuhousuissa, kun en millään jaksanut vaihtaa ylleni mustia ulkoisesti samanlaisia bikinin alaosia. :D Ja mä nyt puhun ihan näistä perus alusvaatteista, en mistään hepeneistä! Nyt meni vähän aiheen vierestä, mutta mua on mietityttänyt toi jo monta vuotta! 

Väsyneet shoppailijat, takapenkillinen nukkuvia vauvoja! :D

Eilen käytiin Nean ja vauvojen kanssa Karismassa shoppailemassa Linalle vähän vaatteita! Oli kyllä kivaa ja mä sain pidettyä pääni niin, etten ostanut yhtään mitään, ruuan vain maksoin mitä söin. Hyvä minä. Maanantaina sain isot säkit Eetun vanhoja vaatteita Jonnalta, joten Lauri on varmasti vaatetettu pitkälle syksyyn. Rahapussi ei siis kevenny ainakaan Laurin vaatteiden takia, ja voisi vihdoin ja viimein ostaa jotain itselleenkin.

Vaippasankarit <3

Meillä on tällä hetkellä ihan kamala sotku. Tavaraa on joka puolella lattialla. Laitoin Laurille äsken pirkkavaipan, nimittäin meidän Milli on aikaisemmin ollut kova merkkailemaan mun vanhempien luona ja ostettiin oma paketti vaippoja. Nyt kuitenkin viime kerta osoitti, että Milli on vihdoin oppinut, ainakaan sillä hoitokerralla ei olltu vaippaan mitään tullut. Jotenka käytän siis tälleen päiväaikaan pirkkavaipat Laurilla pois, kun vielä koonsa puolesta mahtuvat.

Ostin eilen syöttötuolin vitosella nettikirppikseltä. Tämä tuoli on vain väliaikainen, siihen asti, että löydän ja ostan mieluisan. Haluan ehdottomasti syöttötuolin joka kasvaa lapsen mukana, Teemun veljenpojalla on sellainen Tripp Trapp -kopio käytössään ja poika on nyt jo kohta 4-vuotias ja edelleen on kovassa käytössä heillä. Noooooh mutta katsotaan mihin päädyn. Jokatapauksessa Jonnallahan on siis tämä Ikean Antilop -syöttötuoli, jota Lauri pääsi maanantaina ensimmäistä kertaa kokeilemaan. Ja voi että miten hienosti poika siinä istuu, tuettuna pehmikkeellä tietenkin. Aloin siis heti metsästämään tätä tuolia nettikirppiksiltä ja nyt meillä on tuollainen keittiössä. Ja Jonna antoi pehmikkeenkin meille, kun eivät itse enää käytä. Tämä syöttötuoli ajaa mielestäni oikein hyvin asiansa, ja meneekin vanhemmilleni Laurille käyttöön, kun saan sen uuden tuolin hommattua.

Nyt ollaan sitten harjoiteltu syöttötuolissa syömistä. Ja Laurihan siis istuu vain ja ainoastaan ruokailuhetket nyt toistaiseksi, siihen asti että oppii itse istumaan. Ja voihan sotku! Lauri rakastaa tuolissa istumista, pöytää on kiva hakata ja muutenkin kun pääsee heilumaan ja kääntymään joka suuntaan, toisin kuin sitterissä! Annetaan Laurille aina oma lusikka käteen, sillä on kiva kaapia pöydälle tippuneita lusikallisia. Meillä tosiaan alettiin lihanmaistelu tällä viikolla, maanantaina Lauri maistoi kalkkunaa ja eilen maistettiin jauhelihaa. Tämä spagetti ja jauheliha on ollut tähänastinen suosikkien suosikki!

Ajoin Lahdesta suoraan vanhemmilleni, ja koska tuo tuoli on niin nopea kasata ja purkaa, en malttanut odottaa ja kasasin sen jo siellä ja annoin Laurille päivällisen. Lauri oli vähän villillä tuulella, kun kuvasta näkyy. Iltapuuro menikin jo rauhallisesti ja keskittyneesti, kyllä tuo oma lusikka on kiva ja Lauri osaa tosi hyvin sitä käsitellä!

Viisi kuukautta

Lauri täyttää maanantaina kokonaiset 5 kuukautta! Eilen meillä oli neuvola, ja pojan mitat olivat seuraavanlaiset:

Paino: 7310 g (6630 g)

Pituus: 66,6 cm (64,5 cm)

Päänympärys: 42,3 cm (41,7 cm)

Meillä oli tällä kerralla kesälomansijainen tuuraamassa oikeaa neuvolatätiä. Sijainen oli aivan ihana! Hän näytti meille Laurin kasvukäyriä innoissaan ja muutenkin perusteli kaikki asiat aivan erilailla kuin oikea neuvolatäti. Laurikin jokelteli ja kujerteli ja kiljahteli tälle tädille kuin viimeistä päivää, jota ei tähän asti meidän omalle ole juurikaan tehnyt... vierasti jo 3 kk neuvolassa. :D Masentavaa kun seuraavalla neuvolakäynnillä oma tätimme on palannut. No kyllä hommat silti hoituu, ei siinä mitään. :) 

"Hymyileväinen poika. Kasvu normaalia. Kiinteitä jo syönyt. Ääntelee kovasti. Leluun tarttuu ja seuraa katseellaan. Sai rokotteet."

Niin ja nuo rokotteet. Ei ollut tältä äidiltä itku kaukana, sen verta sydäntäsärkevästi meidän pieni itki piikkien kohdalla. :( Onneksi isi oli myös mukana niin äiti sai kerättyä itsensä. 

Motorinen kehitys: Meillä ei vielä ryömitä, mutta paikallaankaan ei pysytä. Kaikilla muilla keinoin liikutaan suuntaan jos toiseen. Kääntyilemisessä on nyt toiseen suuntaan taantumavaihe, eli kääntyily selältä mahalleen on vain satunnaista, kun taas mahalta selälleen osataan kääntyä hienosti ja hallitusti! :) Lemppariliikkumistekniikka on selällään jaloilla taaksepäin potkiminen. :D Ja nyt pari viikkoa on LENTSIKKA ollut kova juttu. Sitä harrastetaan mahallaan ollessa jatkuvasti, kädet ja jalat kohti kattoa! Istua ei vielä osata, mutta punkaaminen on sylissä kivaa ja ainut asento sylissä on ''istuminen'', mikä tulee kuuloonkaan! 

Uni: Nyt on jo reilu viikko nukuttu täysiä öitä, vaihdellen 9-12 h. AIVAN IHANAA. :) ja voi että mitän iloinen ja aurinkoinen poika meillä on aina aamuisin pitkien makeiden unien jälkeen! Nukkumaanmeno on meillä aikaistunut, ja nykyisin Lauri menee jo klo 20-21 välillä yöunille nukkumaan. Aamupäivisin Lauri nukkuu lyhyet päiväunet, iltapäivästä yhdet pidemmät unet ja illasta vaihtelevasti lyhyet unoset. Eli hyväuninen poika tällä hetkellä. :) 

Ruokailu: Lopetin imetyksen. Viime viikko meni imetyksen osalta enää 1xpäivässä (iltapäivällä ja suurella vaivalla ja heikolla menestyksellä) ja totesin senkin olevan turhaa, joten jätin pois kokonaan. Voi tätä luopumisen tuskaa, en olisi halunnut vielä luopua, mutta niin siinä vaan kävi että luonto teki tehtävänsä. Lauri söi tissiä enää pääasiassa öisin kerran, mutta nyt kun kokonaiset yöt alkoivat, kävi kuten aavistelinkin, eli se oli siinä se imetys. Voisin kertoa imetyksen loppumistuntemuksestani vaikka kuinka ja paljon, mutta kiteytettynä yhteen lauseesen LUOPUMISEN TUSKA ON SUURI. 

Tosiaan aamupuuroa on maisteltu nyt viikon verran ja varmaan tässä piakkoin otetaan myös iltapuuro mukaan kuvioihin. Puuroissa lempparia tähän asti on ollut aprikoosinmakuinen kaurapuuro. Aion jatkossa todennäköisesti tehdä ihan ryyneistä puuroa ja makeutukseksi ottaa hedelmäsosetta. :) Lounas koostuu itsetehdystä kasvissoseesta (jälkkäriksi tarvittaessa hedelmäsosetta) ja juomana vettä. Päivällisaikoihin saa vaihtelevasti hedelmäsosetta vielä. Illalla velliä iso satsi nukkumaanmennessä. Näiden kiinteiden välillä korviketta nälän mukaan. Meillä on vielä aika epäsäännölliset ruoka-ajat, paitsi kiinteiden osalta ollaan alettu luomaan tiettyä rytmiä. Eiköhän ne ruokarytmitkin lutviudu nyt kun ruokavaliota aletaan monipuolistamaan.

Muuta: 

Lauri viihtyy paljon lattialla edelleen, lelut kiinnostavat koko ajan enemmän ja kaikki menee luonnollisesti suuhun. Tuttia syödään hyvällä halulla, mutta vain tarvittaessa, nukkumaanmennessä tuttia syödään hetki ja sitten se tippuu pois nukahtamisen jälkeen. Me maisteltiin jo isojen poikien (6kk->) tuttia, mutta on se vaan vielä liian iso holkki suuhun laittaa, ei oikein imeminen onnistunut. :) Lauri on oppinut päristelemään, ja paljon. Kuolakuplia saa pyyhkiä leukapielistä jatkuvasti. Hampaita on tulossa kaksi kappaletta alas, mutta vielä toistaiseksi pelkät kovat kohoumat havaittavissa. Vaatekoko tällä hetkellä on 68. Lauri ei vielä vierasta paljoa, paitsi väsyneenä kelpaavat vain tutut henkilöt lohduttamaan kiukkua ja itkua. 

Äiti ja isi rakastaa mahdottomasti meidän pikkumiestä <3

Neuvolakuulumisia ja soseiden maistelua

Ikää pienellä herralla on nyt noin 3,5 kuukautta, ja eilen meillä oli neuvolakäynti. Neuvolalääkäri tällä kertaa. Tämä uusi neuvola-aika olikin aika pian edellisen, kun vastahan me oltiin.. :D Tai ainakin tuntuu siltä!

Neuvola: (suluissa 3kk)

Paino: 6630 g (6205 g) 

Pituus: 64,5 cm (64 cm)

Päänympärys: 41,7 cm (41 cm)

"Hyvin kasvava ja kehittyvä poika. Molempien kylkien kautta kääntyy, seurustelee, leluun tarttuu ja vie suuhun. Sydämessä entinen sivuääni, keuhkot +, vatsa+, joku+ (en taaskaan saa selvää), iho+, lonkat+, joku +/+ korvissa vakaa, silmät suorassa ja suu siisti." 

Eli toisin sanoen kaikki oli mallillaan. On aina kiva käydä lääkärineuvolassa, kun on niin kiva lääkäri meillä täällä. Laurilla on atooppista ihoa, mutta tähän asti pelkkä perusvoiteella rasvailu on riittänyt. Miedolla kortisonivoiteella kuuri tarvittaessa. Soseiden aloittamisesta oli puhetta. 

Motorinen kehitys: Kääntymiset mahalleen ja selälleen, venkoilu ja jaloilla potkimalla liikkuminen, lelut ottaa käteen ja laittaa suuhun, vatsallaan ollessaan harjoittelee ryömimisotteita kovasti. Viimeisten viikkojen aikana usein tomerana "itse pitää tuttipullosta kiinni" syödessä. Viihtyy tosi hyvin lattialla lelujen kanssa, myös pystyasennossa sylissä on kivaa Laurin mielestä. Punkaa istuvaan asentoon sylissä ollessa. 

Uni: Lauri menee iltaisin klo 20-22 välillä nukkumaan, herää kerran-kaksi yössä tissille syömään, aamulla noustaan ylös 7-9 välillä yleensä. Nukahtaa lähes aina itsekseen. Päivällä nukkuu yhdet-kolmet päiväunet, yleensä ainakin yhdet 2-4 tunnin unet ja sitten muut ovat lyhyempiä pätkiä. Kaikki unet nykyisin omassa pinnasängyssä, päiväunet joskus vaunuissa ulkona. 

Ruokailu: Osittaisimetys, korviketta menee vaihdellen 3-4dl päivässä, eli aika äidinmaitopainoitteisesti ollaan menty. Imetys on alkanut pikkuhiljaa vaikeutumaan, Lauri ei aina huoli tissiä ja saa raivareita, mutta en ole ottanut siitä stressiä vaan yksinkertaisesti jos ei tissi hetkenkään päästä kelpaa niin sitten se ei kelpaa, ja korviketta tilalle. Vielä ei kuitenkaan todellakaan olla imetyksestä luopumassa vaan sinnikkäästi yritetään uudelleen raivarin iskiessä. Reilun viikon verran ollaan nyt annettu Laurille iltaisin nukkumaanmennessä porkkana-peruna-velliä. 

Tänään sitten maistettiin ensimmäistä kertaa mustikkasosetta! Ensimmäinen lusikallisen kohdalla Laurin ilme vähän värähti, lähinnä kummeksuen uutta makua, ei mitenkään nyrpistellyt kuitenkaan. Ahnaasti söi monta lusikallista, ja oli huvittavaa kun äkkäsi idean, niin tuli oikein suulla vastaan lusikkaa! :D Lauri taisi tykätä! Äiti vaan oli vähän hölmö, kun Laurilla oli päälle pukenut vaaleapohjaisen bodyn, joka on nyt aivan sinisillä tahroilla. :D

Muuta: Lauri osaa tuottaa suullaan jos minkälaisia ääniä; kiljuu, korisee, kujertelee, mörisee, hihkuu, höhöttää, jokeltaa... Mutta vielä mä en ole bongannut kunnon naurua. Yleisilme on iloinen, vastaa katseeseen  leveällä hymyllä jos vaan on hyvällä tuulella eikä kiukuta. Kiukkuisimmillaan Lauri on iltaisin ja päivällä lähinnä juuri ennen päiväunia. Musta on aina ollut helppoa, kun Lauri on niin vuorovaikutuksellinen, viihtyminen on taattu jos vaan jaksaa jutella ja lällätellä ja lallatella. :D

Huvitutti

Tähän mennessä olen saanut kertoa kaikille, että meillä on tutiton vauva. Vai onko sittenkään? Missään vaiheessa me ei tarkoituksella olla oltu antamatta tuttia Laurille, hän ei sitä vain tähän mennessä ole huolinut. Ja nyt on siis kyse huvituteista. Raskausaikana teimme jo ensimmäiset tuttihankinnat, koska ajattelin että tottakai vauva syö tuttia. Niin siinä kuitenkin kävi, että Laurille ei tutti kelvannut, hirveä huuto syntyi kun tutin yritti suuhun laittaa, ajatuksena  lieventää pienen suurta imemisentarvetta. Jo pelkkä tutin näkeminen sai aikaan reaktion työntää kieltä ulos suusta. :D Laurilla on aina ollut todellakin kova imemisentarve, ja ihan sääliksi on käynyt kun ei ole sitä yhtään tutilla saatu helpottamaan. Olen siis itse toiminut tisseineni tähän asti useinkin huvituttina tyydyttämässä imemisentarvetta ja tulppana harmin tullessa, ja myönnettäköön että usein jopa nukuttaminen on meillä tapahtunut tissin tarpeettomalla imemisellä ruokailun jälkeen. Meillä on tuttia melkein kaikkia mahdollisia laatuja ja muotoja hommattuna, silikonisia, luonnonkumisia, symmetrisiä perhostutteja, anatomisesti muotoiltuja ensitutteja... Ihan vain kokeilumielessä. Alkuun tarjosimme tuttia joka päivä tilanteissa, joissa tutintarvetta olisi ollut. Kokeilut vähentyivät yhteen-kahteen kertaan viikossa, koska Lauri ei kertakaikkiaan tuttia huolinut, enkä halunnut kiusata pientä ja itkettää turhan takia. Totesimme, että emme sitten tarvitse tuttia. Nyt kun Lauri on kasvanut isommaksi, ja käsien motoriikka kehittynyt huimasti, nyrkit, lelut ja harsot ovat suussa koko ajan, olen silloin tällöin kovan harmin iskiessä kokeillut jospa tutin imeminen onnistuisi. Pari imaisua ja plop, Lauri ampuu tutin kielellään mahdollisimman kauas!

Toissapäivänä kävi sitten niin, että olimme vanhempieni luona syömässä, ja jätimme Laurin illasta hetkeksi äitini hoiviin. Tullessamme takaisin Lauri nukkui olohuoneen lattialla, mikäs muukaan kuin TUTTI suussa. Ajattelin sen olevan hetken huumaa, mutta kokeilimme myöhemmin samana iltana kotona tuota samaista temppua nukkumaanmennessä ja Lauri huoli tutin. Tutti, jonka Lauri huoli siis ensimmäisenä on merkiltään AINUn anatomisesti muotoiltu luonnonkuminen tutti. Tämä samainen tutti on myös aikaisemmin ollut se tutti, mistä on eniten imaisuja maisteltu! Silti, vaikka tutti nyt paremmin maistuukin, en ole sitä tarjonnut kuin tarpeen tullen, lähinnä nukuttamistilanteissa olen jättänyt Laurin pinnasänkyynsä tutti suussa itsekseen nukahtamaan.

Tänään on sitten ilmeisesti tämä inhottava kuumuus vaivannut Lauria tavallista enemmän, ja missään asennossa ei ole oikein ollut hyvä olla ja pientä tyytymättömyyttä ollut koko ajan. Kokeilin sitten huvikseni, kelpaisiko silikoninen perhostutti, ja se kelpasi! Sitä onkin tänään maisteltu muutamaan otteeseen tarpeen tullessa.

Tähän tuttiasiaan liittyen voisin myös mainita sen, että Lauri on nirso myös tuttipullojen tuttien suhteen. Syöttäminen pullosta onnistuu vain ja ainoastaan MAMin tuteilla, niillä leveillä symmetrisillä. Aventin tuteista ei juo ollenkaan, perinteisistä tuteista juo, mutta vaikeasti. Käytössämme on MAMin Anti-colic-pulloja, ja joskus käytämme myös Aventin pulloja, sillä MAMin leveät tutit käyvät myös niihin. Koliikkipullojen "holkkiosaa" voi myös käyttää kertakäyttöpussien kanssa, mikä helpottaa pulloruokintaa reissun päällä. Tätä en tiennyt ennen kuin itse kokeilin, sillä kertakäyttöpussit ovat suunniteltuja kapealle Ainun kertakäyttöpulloholkille. En ainakaan itse ole löytänyt/nähnyt missään leveämpiä kertakäyttöpulloja? Lisäksi voisin tässä myös mainita, että Laurilla on selkeästi hieman kireä kielijänne, en sitten tiedä voiko vaikuttaa näihin tutinsyömisiin. Joka tapauksessa neuvolalääkärin mukaan kielijänne ei ole ongelma mikäli imettäminen onnistuu, ja onnistuuhan se.

Se, että Lauri nyt sitten huolii tutin tarvittaessa, on helpottanut lähinnä nukkumaanmenotilanteita (nyt kahden päivän aikana). Laurin nukkumaanmeno ei kyllä missään vaiheessa ole ollut niinkään ongelmallista, etenkin yöunille on nukahdettu hyvin, ja meillä on pyrkimyksenä ollut itsekseen nukahtaminen. Laurilla on tärkeä uniriepu (Nuuskuksi ollaan sitä kutsuttu), minkä hipeltäminen nukkumaanmennessä on niinsanotusti korvannut tutin imemisen. Nyt nukkumaanmeno menee kutakuinkin näin: imetys (tarvittaessa lisämaitoa pullosta), kyljelleen omaan sänkyyn, Nuusku kainaloon ja tutti suuhun. Laitamme Laurin yleensä nukkumaan yöunille niin, että bongaamme sen "väsyneen" hetken, en tykkää väkipakolla nukuttaa uneen. Aikaisemmin Lauri hipelsi Nuuskua joskus todella pitkäänkin ennen kuin nukahti, välillä jopa ei uni tullut ja alkoi itku, ja silittely auttoi unensaannissa, Nyt tutinsyönti nukuttaa pojan hetkessä, ja jonkun ajan päästä tutti on tippunut suusta, eikä sitä loppuyönä edes tarvita. Tämä siis on tämän hetken tilanne. Minua ei haittaisi, vaikka tutti ei kohta taas kelpaisikaan, koska ongelma se ei ole meille ollut.

kuva täältä