3-viikkoinen vauva

Vauva täytti lauantaina jo kolme viikkoa. Voi meidän pientä. Aika on kulkenut hurjan nopeasti. 

Kaksiviikkoisneuvola meillä oli toissatorstaina. Painoa pikkumiehellä oli tuolloin  4130g. Viikossa paino oli noussut vain 90g, mikä on vähän alakanttiin suosituksista, joten ensi torstaina menemme painokontrolliin. Vauva on ollut täysimetyksellä, kertoo kovaan ääneen nälästään ja on vatsa täynnä oikein tyytyväinen. Lisämaidolle ei siis ole ollut tarvetta. Vaippoja täyttyy myös runsaasti. Musta myös tuntuu että vauva on tässä kohta kahdessa viikossa kasvanut ihan hurjasti! 

Vauva on aivan ihana ja tykkää hymyillä äidille, isille ja Laurille. Vauva vielä lähinnä syö ja nukkuu, mutta jaksaa jo ihmetellä maailmaa hereillä pitkiäkin jaksoja. Mitään tiettyä rytmiä ei vielä ole, vauvantahtisesti imetän. Iltaisin vauva viihtyy rinnalla selkeästi tiheämmin ja pidempään. Päivisin syöttöväli vaihtelee. Imetys ei enää satu (!!!). Vatsavaivoja on jonkun verran, mutta ne vaivaavat yleensä päivisin, eivätkä ole kovin pahoja. Vauva viihtyy hereillä ollessa aika hyvin sitterissä/sohvalla/lattialla köllötellen. Tuttia ollaan tarjottu, mutta huonolla menestyksellä kelpaa. 

Yöt olen kokenut helpoiksi, vauva syö 1-3 kertaa riippuen miten sattuu käymään yöunille. Yön ensimmäinen ja pisin unipätkä on yleensä 4-5 tuntia. Vauvan kehto on sänkymme sivuvaununa. Alkuyön vauva nukkuu kehdossaan, mutta ensimmäisen syötön jälkeen en välttämättä herää siirtämään vauvaa takaisin ja havahdun vauva kainalossa seuraavalle syötölle. Tällä hetkellä maitoa tulee hurjan paljon ja heruu todella herkästi, joten jos (ja kun :D) nukahdan imetyksen aikana, uimme vauvan kanssa molemmat maidossa. Nyt helteillä vauva on nukkunut öisin pelkässä vaipassa, joten aamulla vauva on aivan nihkeänä maidosta ja hikoilusta. 

Lauri on kotona aina kiinnostunut vauvan tekemisistä, tulee katselemaan kun imetän ja kurkkii vauvaa tämän nukkuessa vaununkopassa. Hellyydenosoituksista Lauri taas ei ole kiinnostunut sitten yhtään, vaan vauva saa osakseen kovakouraista käsittelyä kun Lauri haluaa kokeilla mm. vauvan hiuksia tai varpaita. Lauri on ollut vauvan myötä kovin huomionkipeä, ja tykkääkin ajoittaa tuhmuudet ja kiukuttelut vauvan imetyksen kanssa päällekäin. Laurista on tullut nyt ihan isin poika, kun vauva on vallannut äidin sylin. Äidin syli ei tunnu kelpaavan edes harmin tullen. 

Vauva saa nimensä tämän kuun viimeinen päivä. Stressihiki alkaa jo hiipimään harteille, sillä me muutetaan taas, jo ennen vauvan ristiäisiä. Tällä kertaa muutamme takaisin Lahteen, mikä on ollut haaveissa jo pidemmän aikaa. Kerroksisuus on koitunut tässä nykyisessä asunnossa erittäin hankalaksi pienten lasten kanssa, etenkin kun kerroksessa, jossa olohuone ja keittiö sijaitsevat, ei ole vessaa laisinkaan! Olo on todella helpottunut, koska tulevassa kerrostalokolmiossamme on niin järkevä pohjaratkaisu. Ja tilava kylpyhuone! Paljon on siis tehtävää tässä seuraavien viikkojen aikana. Muuttohässäkkää, ristiäisjärjestelyjä ja lisäksi minulla on vielä pari kesäkurssia saatettavana loppuun. Synnytyskertomus on lähes hienosäätöään vaille valmis, viimeistelen sen julkaisukuntoon, kunhan kerkeän... :)