Masun lähtötilanne

rv 11+1

Laurimasu rv 11+1, sattumalta löytyi saman päivän masukuva!

Otin tänään ensimmäisen "masukuvan". En sillä, että tuossa mitään vauvamasua vielä olisi tippaakaan, pieni turvotus vain. Ajattelin kuitenkin, että tässä on ns. lähtötilanne mahan kasvuun. :) 

Aamulla täydellä rakolla tuntuu käteen kunnon uloke, painottuneena vasemmalle puolelle alavatsaa. Muistaakseni viime raskaudenkin alussa kohtu möllötti toispuoleisesti kunnes sitten kasvaessa tasoittui. Farkut ovat alkaneet ahdistamaan, varsinkin jos joutuu koko päivän pitämään.. Istuessa on pakko avata nappi. Legginsit jalassa olenkin nyt parhaiten viihtynyt.  

Eilen huomasin päivän päätteeksi turvonneet jalat, kun olimme käyneet kävellen Teemun vanhemmilla. Illalla koiria käyttäessä ei meinanneet kengät mahtua jalkaan. 

Naama, rintakehä, olkapäät ja yläselkä kukkii kuin murrosikäisellä konsanaan.. yyyh. Hiukset rasvoittuu tosi nopeasti, ostinkin kuivashampoota taas pitkästä aikaa ensiapuun. Viime raskaudessa muistaakseni jossain vaiheessa hiukset pysyi puhtaan näköisenä vaikka pesuväli olisi ollut normaalia pidempi, toivottavasti kääntyy tälläkin kertaa jossain vaiheessa niin päin.

Uni maistuisi koko ajan.. ja väsymys ajaakin ihan raivon partaalle. 

Titti + papunen rv 11+1

Kymmenen kuukautta!

Meidän kymmenkuinen on jo aika etevä tyyppi! Konttaa ja kiipeilee tarmokkaasti, tukea vasten askeltaa minkä ehtii. Ilman tukea ei vielä ole seisoskellut. Omaa kieltä puhuu, aina saa äänensä kuuluviin ihmisjoukonkin keskellä. Ymmärtää hienosti puhetta, matkii asioita ja toteuttaa yksinkertaisia pyyntöjä. 

Sylistä on tullut turvapaikka harmin ja vierastuksen tullessa (harvoin kyllä ketään vierastaa!). Uutena kepposena on tullut äitin ja isin pureminen... se sattuu, ja on Laurista aivan mielettömän hauskaa! Hampaita suussa on edelleen neljä, ylös sivuille on tulossa seuraavat. Tekee mielellään kiellettyjä juttuja, kuten sammuttelee tietokonetta tsiljoona kertaa, järsii dvd-koteloita, lätskyttää koirien vesikuppia, syö ja levittelee koiranruokaa... Kieltäminen herättää aluksi suunnatonta naururiemua joka muuttuu lopulta raivokkaaksi itkuksi. Rakastaa jahdata koiria ja nauraa aina kun ne juoksevat ohitse. 

Syö lähestulkoon kaikkea, maistaa aina mielellään. Sormiruokailee paljon samoja ruokia kuin me itse syödään. Hapanmaitotuotteita on maisteltu, mutta nyt viimepäivinä jäänyt vähemmälle. Lauri nukkuu tosi hyvin edelleen, vaikka välissä olikin pari viikkoa sitten kamalan surkeita öitä monta putkeen... tiedä sitten mikä silloin valvotutti. Nukkumaan menee iltayhdeksältä ja heräilee aamulla seitsemän-yhdeksän välillä. Unituttia syö edelleen, ajatuksissa olisi pian vieroitus. Pottaillaan edelleen päivittäin ja pissat tuleekin usein pottaan. Meillä oli pitkään että aamuisin tuli päivittäin isompikin hätä pottaan, mutta kakkirytmi vaihtuikin ja satunnaisesti enää osuu pottaan kohdalle. 

Lauri on fanaattinen (tiettyjen) lastenohjelmien ystävä. Ihan tahtomattamme poika on pienestä pitäen katsonut todella keskittyneesti telkkaria jos se vaan on päällä ollut. Nykyisin kiinnostuksen kohteet ovat rajoittuneet mainoksiin (kaikki kelpaa) ja Pikku Kakkosen höpötäteihin/setiin, Pinguun ja Teletappeihin. Me ollaan Teemun kanssa huvikseen tallennettu muutama jakso meidän digiboksiin ja laitetaan ne aina tarvittaessa Laurille pyörimään. Ne samat kelpaavat AINA, ja poika katsoo ne tallenteet keskittyneesti alusta loppuun. Mutta jos laittaa Teletappia/Pingua pyörimään vaikkapa dvd:ltä tai Pikku Kakkonen tulee telkkarista, niin ei kelpaa millään. Musta on aika pelottavaakin, miten keskittyneesti ja innoissaan Lauri telkkaria tykkää katsella. Ja kun tallenne loppuu "kesken", alkaa kamala itku ja kiukuttelu. Onneksi meillä ei todellakaan katsella näitä ohjelmia koko aikaa, vaan esimerkiksi minun ja Laurin ollessa kahdestaan kotona, töllö pysyy visusti kiinni. On hirmu kätevää kuitenkin, että pystyy yksinollessa hoitamaan asian kuin asian rauhassa ilman että jalassa roikkuu ketään, laittamalla vain lempiohjelman pyörimään. Tässä vaiheessa on kuitenkin ollut jo hyvä huomata telkkarin katselulla olevan negatiivisia vaikutuksia jo noinkin pieneen, juurikin tuo kiukuttelu esimerkiksi.. ohjelman loppumisen jälkeen sitä saattaa kestää hyvinkin pitkään. 

Touhu ja vipinä alkaa meillä heti aamulla, ja päättyy illalla pojan sammuessa sänkyyn. Päivässä poika nukkuu yhdet-kahdet päikkärit. Vaunuissa ei olla enää parvekkeella nukuttu vähään aikaan, nukahtaa kyllä niihinkin oikein hyvin mutta unet jäävät turhan lyhyiksi. 

Uutta opitaan joka päivä ja on hienoa nähdä kun toinen kasvaa, oppii ja kehittyy! Anteeksi sekava sepustus, eiköhän kaikki tarpeellinen tieto kuitenkin ole luettavissa. ;)

Eka Joulu

Jouluaatto sujui oikein mukavasti! Aamulla poikkesimme pikaisesti Teemun vanhempien luona viemässä pari joululahjaa ja syömässä joulupuuroa. Palasimme kuitenkin pian takaisin kotiin laittamaan viimeiset ruuat valmiiksi. Vanhempani ja sisarukseni tulivat meille iltapäivällä. Lauri nukkui sopivasti päiväuniaan ja laitoimme Teemun kanssa joululahjat kuusen alle. Laurin herätessä oli olohuone ihmisiä täynnä ja sepäs vasta ihmetytti. Lahjat (lähinnä värikkäät paperit ja nauhat) alkoivat kiinnostaa vasta hetken tokenemisen jälkeen, isoja paketteja olikin kiva paukuttaa. Olin aivan tyrmistynyt lopullisesta lahjojen määrästä! 

Me ostimme Laurille yhteensä neljä lahjaa, neljäs oli vähän sellainen "heräteostos". Meiltä Lauri sai punaisen perinteisen potkuauton, sellaisen moninappulaisen kosketinsoittimen, pallon sekä pehmopöllön. Lahjoja tuli kuitenkin läjäpäin muiltakin. Ennen syömistä tutkimme Laurin kanssa lahjoja ja availimme niitä viihdykkeeksi siksi ajaksi kun itse söimme. Lauria tuntui aluksi kiinnostavan enemmän lahjapaperit ja narut, pahvipakkauksista puhumattakaan. Suurin osa lahjoista oli leluja, mm. Fisher Pricen Learning Puppy, Brion ralliauto, Brion hakka, hieno Ikean helmilauta, nuppipalapelejä, lelupuhelin... Varmasti viimeistään Laurin vähän kasvaessa nämä "isompien" lelut tulevat myös kovempaan käyttöön. :) Kivoja vaatelahjoja Lauri sai myös. Kaikenkaikkiaan kaikki lahjat olivat mieluisia, nyt pitäisi vain ottaa ja laittaa kaikki käyttämättömät pikkuvauvojen lelut jo piiloon odottamaan pikkusisarusta... On muuten turhan paljon leluja leviteltävänä. 

Tekemäni joululaatikot onnistuivat loistavasti! Ruokaa riitti ja se oli hyvää. Meidän joulupöydässä oli tosiaan imelletty peruna-, lanttu- ja porkkanalaatikot, kinkkua, graavattua lohta, rosollia, rosollikastiketta, karjalanpaistia, karjalanpiirakoita, herneitä ja silliä. Juomaksi äitini oli tehnyt kotikaljaa. Laurikin söi ruuaksi joululaatikoita ja naposteli herneitä ja rosollia, kinkkuakin annoin vähän. Hyvin maistui! Todella hienosti Lauri osaa noiden neljän hampaansa avulla järsiä ruokaa kuin ruokaa suussaan.. Mutta arvatkaa muistinko mä ruuanhimoissani ottaa kuvia joulutarjoilusta?? NO EN!! 

---

Nyt ollaan herätty aatonjälkeiseen aamuun, siivottu koiranpaskaa lattioilta ja vaipansilppua sohvilta yön jäljiltä, pesty koiran sekä Laurin peppu, koomailtu ja syöty koko perhe aamupalaksi riisipuuroa. Uudet lelut kiinnostivat Lauria tänään ehkä jopa eilistä enemmän. Ja nyt on tullut todettua, että leluja on esillä aivan liikaa ja jotain säilytysjärjestelmäsysteemejä täytyy ruveta nyt suunnittelemaan. Tänään mennään Teemun vanhemmille jouluaterialle.

Me muutetaan! Helmikuussa jätämme kerrostaloelämän taaksemme ja uusi elämä paritalonpuolikkaassa voi alkaa. Heti vuodenvaihteen jälkeen alkaa armoton pakkaaminen (ja mulla alkaa työharjoittelu!!!! APUA)..  Lauri täytti sunnuntaina täydet 10 kuukautta ja siitä teen postauksen tässä kunhan jaksan. Ensi viikolla on np-ultra ja vihdoin kerromme Teemun vanhemmille. Jeejee.

Hyvää Joulua vielä kaikille! :)

Tavoitteena rauhallinen joulu

Kirjoittelen tässä puhelimen Blogger -sovelluksella pitkästä aikaa. Sylissä mulla on jalkojen välissä maitoa juomassa pieni pojankloppi.. 

Imelletty perunalaatikko on uunissa kypsymässä ja tuoksut valtaavat meidän keittiön. Mun raskausnenä on tosin ehkä hieman eri miltä sen imelän hajun miellyttävyydestä. Tänään pitäisi tehdä porkkana- ja lanttulaatikot myös. Teen joululaatikot ihan ensimmäistä kertaa itse, toivon tosiaan että onnistuvat. Me ollaan jouluaatto ihan kotona, mun vanhemmat ja sisarukset tulevat meille syömään. Joulupäivänä syödään anoppilassa. Ruokaa siis riittää, kuten joka joulu. 

Mun lapsuuden jouluina on aina syöty hyvin, kuusi koristeltu, joulupukki käynyt ja lahjoja saatu. Tämä joulu on ehkä eka joulu, jossa olen itse miettinyt ja suunnitellut joulua edes jotenkin.. Aikaisemmin se on vaan tullut ja mennyt omalla painollaan. Nyt meillä on kuitenkin lapsi ja haluan tarjota hänellekin mukavat lapsuuden joulumuistot, samanlaiset kuin itselläkin oli. Mun vanhemmat eivät ole yhtään jouluihmisiä, ovat olleet ulkomailla kaksi viimeisintä joulua, eikä heidän talossakaan ole jouluhärpäkkeitä tänäkään jouluna. Näin on nyt kun me lapset ollaan isompia (neljästä lapsesta enää yksi on alaikäinen). Mä itse kuitenkin pidän kauniista maltillisista joulukoristeista ja valoista, tykkään paketoida lahjoja (lahjojen hankkiminen on vaikeaa!!!) ja jouluruokien tekeminen on joka joulu ollut haaveena. Musta on kuitenkin ihan hullua aloittaa joulun stressaaminen jo tyyliin juhannuksena ja olla aivan mielenvikainen koko joulukuu yhden päivän takia... 

Eilen käytiin viimeisillä ruokaostoksilla Prismassa. Eikä oltu ainoat. Ihmisiä oli aivan mielettömän paljon tungeksimassa, kyllä sai pitää päänsä kylmänä ettei hermo mennyt. Käsittämätöntä, että joutuu tilanteeseen kun olet vihannesosastolla punnitsemassa perunoita ja takana on pitkä jono ja ihmiset murisee niskaan että "mikä siinä kestää". Missä on ihmisten kärsivällisyys? Yksi pyhäpäivä osaa sulattaa ihmisten aivot täysin. Maustehyllyvälikin oli täysin verrattavissa maanpäälliseen helvettiin.

Meidän Milli -koira on ollut nyt pari päivää kipeänä ja kärsii kovasta ripulista. Juoksutkin alkoivat juuri sopivasti samaan syssyyn, liekö ripulikin siitä johtuvaa. On ollut hermoja raastavaa siivota paikkoja ja vaihtaa koiralta vaippoja yhtä tiuhaan kuin vastasyntyneeltä vauvalta, eikä se koiran uloste tosiaan ole mitään herkullista siivottavaa (onkin ollut sattuneesta syystä Teemun homma) + tietenkin koiran tiuhaa pesemistä unohtamatta.. Nyt sormet ja varpaat ristiin, ettei synny mitään tulehdusta ja saadaan koiralta masuvaivat kuriin. Kaikki kotihoitokonstit on aloitettu ja toivon mukaan nyt alkaa kohta hellittämään. 

Rauhallisia ja stressittömiä jouluvalmisteluja kaikille! Iisisti vaan, ei se nyt niin justiinsa oo!

P.S Mun masussa on alkanut tuntua kova möllykkä!! <3 

rv 10+0

Oireet ovat helpottaneet huolella. Vellova pahoinvointi on väistynyt lähes kokonaan. Jäljellä ovat enää jäätävä väsymys ja siihen liittyvät palelu ja valtava unentarve. Ruokaa täytyy vetää säännöllisesti tai tulee armoton horkka. Toissapäivänä sen koin ja se oli aivan kamalaa. Ruoka maistuu tosi hyvin, etenkin kaikki epäterveellinen.. Hehheh. Sydänäänet kuuluu hyvin kotidopplerilla. Kohtu ei kyllä vielä tunnu vatsanpeitteiden läpi lähes ollenkaan paitsi rakon ollessa täynnä. Epäilen taaksepäin kallistunutta kohtua. Viimeksi muistaakseni tässä vaiheessa jo kohtu tuntui kovalta "kasvaimelta" ihan alavatsalla. 

Jaahas... blogger päätti muuttaa värejä. Kai tästä jotain selvää saa..

Olen nyt kiinnittänyt huomiota edellisraskaudesta jääneeseen linea negraan, joka juovikkaasti lävisti koko vatsan alhaalta ylös. Minusta näyttää kuin navan yläpuolella oleva viiva olisi haalistunut. En kuollakseni muista millä viikoilla tuo viiva edes viime raskaudessa ilmestyi, ei kuitenkaan ihan näin aikaisin. Olisiko se ollut puolen välin jälkeen.. 

Kutsu nt-ultraan äippäpolille kolahti viikko sitten postiluukusta ja ikäväkseni ei osunut enää tämän vuoden puolelle, vaan on kahden viikon päästä torstaina eli 2.1. Silloin viikkoja on täynnä 12+1. En malttaisi odottaa.

Mulla on muuten tällä hetkellä aikas vahva poikaolo. Saas nähdä sitten. =)

ViuhViuhViuhViuhViuhViuh...

Tilasin itselleni joululahjaksi AngelSounds JPD-100S kotidopplerin Ilofantista, eikä hinta 19,50 euroa ollut edes kovin suolainen. Se on ilmeisesti markkinoiden halvin ja yksinkertaisin malli. Lueskelin etukäteen kokemuksia kyseisestä mallista ja eihän tuo nyt mitään parhaita arvosteluja ollut saaanut, mutta kyllä se on ihan asiansa ilmeisesti ajanut. Sain sellaisen käsityksen, että aika myöhäisessä vaiheessa saisi vasta äänet tuolla kuuluviin. 

Tänään eletään raskausviikkoa 9+2. Laite saapui eilen postiin ja minä malttamattomana tietenkin otin riskin ja kokeilin sitä innoissani. En odottanut saavani vielä mitään kuuluviin, mutta aivan vaivatta hetken laitteeseen tutustumisen ja testailun jälkeen löysin pienen äänet. <3 Hyvin kuuluivat ja ihan suotta pelkäsin etten erottaisi omista sydänäänistäni.... Harkitsin hetken jopa ennen tuon tilausta sellaisen kalliimman sykenäytöllisen ostamista, mutta piheys vei voiton, ne hienommat dopplerit sykenäytöllä ja kaikenmaailman kaiutinsysteemeillä maksavat jopa yli sataa euroa! Olen siis oikein tyytyväinen ostokseeni! 

Joulupuu on rakennettu...

Huhhuh, viimepäivät ovat olleet toimintaa täynnä. Meillä kävi viime viikolla pieni haaveri auton kanssa liukkailla ja auto kävi vähän kokeilemassa ojanpohjaa, toisin sanoen meni lunastuskuntoon. Onneksi oli onnea matkassa ja ihmisvahinkoa ei käynyt ollenkaan ja autossa vakuutukset kunnossa. Kiitos joulun, korvauksien saannissa kestää ties kuinka kauan.  Autottomuus on tuonut arkeen lisähaastetta, vaunuilla pääsee täällä meidän pikkukylällä aika sutjakasti, mutta kieltämättä onhan se vähän ikävää lumipyryssä lähteä vaunujen kanssa mihinkään. Ja tämän väsymyksen vallassa laiskuus ottaa kyllä vallan, jos täytyy valita kauppareissu Laurin kanssa kaksin vaunuilla, vaiko lämmin koti ja seuraavaan päivään odottaminen. Uutta autoa odotellessa...

Viime päivinä ollaan käyty ostoksilla, ostoksilla ja ostoksilla.... Lauantain kävimme Teemun äidin kanssa kiertelemässä kauppoja koko päivän ja sunnuntaina kävimme isoilla ruokaostoksilla sekä parilla joululahjaostoksella vanhempieni kanssa.  Lauri on  saamassa aika paljon lahjoja, meiltä saa vain kolme lahjaa, joista yksi on ostettuna. Ei ole ehtinyt oikein mitään mitä on suunnitellut! Vauvakirjaa pitäisi täytellä, vaatteita lajitella, pari lahjaa paketoida, joulukortit kirjoittaa (juu-u ajattelin vielä ehtiä postittamaankin..).. Mutta tiedättekö mitä, mä en jaksa välittää! Menköön ja ehtiköön mitä ehtii.

Tämä on minun ja Teemun kolmas(?) yhteinen joulu, ja nyt päätimme ostaa vihdoin joulukuusen. Päädyimme Clas Ohlsonin valkoiseen tekokuuseen, joka on muuten aivan törkeän ihana. Vieläkään en laita kokonaista kuvaa kuusesta, vielä on joulukoristelu/siivoilu sen verran kesken. Mutta kuusi on täysin hintansa arvoinen. Vertailin etukäteen nimenomaan valkoisten kuusten hintoja, ja jossain pyydettiin jopa pari sataa euroa moisesta! Me maksoimme tästä kuusesta viisikymppiä. Malttamattomana kasasin kuusen jo eilen. Arvelin, että kun kerran sain aamulla kunnon energiapiikin, tulee se käyttää hyödyksi. Energiaa ei tästä naisesta ole herunut viikkokausiin kunnolla. On muuten aika työläs rakentaa tekokuusi, oksia vaikka millä mitalla ja kaikki erikseen kiinnittelee ja oksat availee.. ette varmaan arvaa mikä joululaulu soi päässä sitä kasaillessa. Tänäänkin oli muuten aamulla aika energinen olo. Tosin, kuten eilenkin, iltapäivän puolella se energia muuttuu taas piinaavaksi väsymykseksi. Ei se väsymys niin paha ole, mutta se PALELU. 

Lauri on antanut kuusen olla ihan aloillaan. Vähän kokeili oksia kasauksen yhteydessä, mutta tuossa se kuusi on saanut seistä nököttää ihan rauhassa. Koiratkaan eivät ole sitä noteeranneet. Kuusen pallot sen sijaan... niitä piti Laurin eilen tietenkin käydä vähän maistelemassa, ja saihan tuo pikku jyrsimillään jo nyhjättyä niistä murua irti. 

Koristepalloa vähän vaan maistelin...

Tilasin yllä olevasta kuvasta, jossa Lauri on tasan kolme kuukautta vanha, julisteen koossa 50 x 70cm. Tuolla se nyt komeilee kehystettynä olohuoneen seinällä. <3 

Raskausoireita ja Laurin kuulumisia

Kiitos vielä kaikille onnittelijoille. <3 Meidän taloudenhoito on nyt jammaillut vähän paikallaan, pyykkihuolto ei toimi, tiskit kerääntyvät pöydille.. Viime viikonloppuna tosin saatiin lattiat pestyä viikkosiivouksen yhteydessä.  Jouluakin on yritetty kotiin laittaa, mutta lopullisesti varmaan saadaan sisustuselementit paikoilleen viikonlopun aikana. Laitan sitten kuvia vähän valmiimmasta joulusisustuksesta. Nyt vähän omanapakuulumisia. 

Mulla on ollut nyt todella voimakkaana raskausoireena hajuherkkyys, joka alkaa jo haittaamaan elämää. Tämä oire oli riesana myös Laurin raskaudessa. En voi sietää roskiksien hajua, enkä tiskien hajua, enkä 10 minuuttia pidempään pöydällä seisseen ruuan hajua.... lista on aivan loputon. Mutta pahimpana tässä listassa ehkä nousee ihmisten ominaishajut sekä hengenhajut. En voi sietää edes Teemun hengenhajua, ellei ole juuri pessyt hampaitaan. On todella inhottavaa meistä molemmista, kun alan yökkimään vain toisen tullessa lähelle. Tuntuu niin pahalle toisen puolesta. Kassajonossa meinasi yksi päivä lentää oksennus, kun ympärillä olevien ihmisten hajut ei miellyttänyt herkkää nenää. Ylpeänä voin kuitenkin sanoa, että kakkavaipat ei tunnu missään! 

Nukun tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 13 tuntia. Illalla menen nukkumaan viimeistään klo 22-23 välillä ja aamulla herätään Laurin kanssa noin kahdeksan aikoihin. Päiväunet nukun Laurin kanssa samaan aikaan. Unentarve on siis suuri ja en herää päivällä ollenkaan normivirkeäksi omaksi itsekseni, vaan kuljen sellaisessa usvassa. Kahvi ei maistu, silloin tällöin saatan päivässä kupillisen juoda hyvässä seurassa. 

Ruoka muuten kyllä maistuu vähän liiankin hyvin, kaikkea tekisi mieli.. tosin viime päivinä on tietyt jutut alkaneet tökkimään, kuten Creme Bonjourin mömmöt. Yleensä tykkään laittaa niitä ruokaan kuin ruokaan. Tuntuu kuin olisi lihonut ainakin 10 kiloa... sen verta hyvin on ruoka maistunut. Syötävä on kolmen tunnin välein tai tulee huono olo. Viime yönä meillä oli poikkeuksellinen yö, sillä Lauri itki ainakin tunnin, ilmeisesti kakka oli tiukassa (?), mutta voi luoja sitä oloa mikä siitä valveilla olosta syntyi. Teki mieli käydä naukkaamassa jotain, mutta onneksi uni tuli nopeasti kun sen aika koitti. 

Laurista on tullut kunnon touhuaja, yksin jaksaa jo leikkiä pitkiäkin aikoja leluilla. Ymmärtää jo todella hyvin tiettyjen lelujen päälle. Lastenohjelmia ja mainoksia tykkää katsoa. Tänään äidin avustuksella kiipesi matkarattaiden tavarakoriin. Ja sepäs vasta oli hauskaa! Jos leikkiessä sattuu haaveri, haluaa syliin saamaan lohdutusta ja meno jatkuu. Tutinsyöntiä ja tuttipulloa on vähennetty PALJON. Kaikki juomat menisi heittämällä nokkamukista (yhtenä päivänä juotiinkin jo), mutta koska meidän tiskihuolto on nyt ollut mitä on ja meiltä löytyy vain yksi kunnollinen nokkamuki, on myös tuttipullot olleet käytössä. Me aloiteltiin viime viikolla maisteleman hapanmaitotuotteita (raejuustoa, viiliä ja piimää pienissä määrin) ja hyvin ovat maistuneet tähän asti eikä kummoisempia oireita ole tullut. Ellei viime öinen itku ollut sitten, mutta tosin eilen ei taidettu edes mitään uusia juttuja maistella.. 

Onpas mukava kirjoitella kun ei tarvitse salailla mitään. Unohdin eilisessä paljastuspostauksessa mainita, että laskettu aika meidän tulokkaalle olisi näillä näkymin 16.7.2014!

Syy

Väsymystä, uupumusta, haluttomuutta, heikotusta.... ja paljon muuta. En ole paljon blogia jaksanut päivitellä, kuten huomatakin saattaa. Olen raskaana. Kuulumisia on ollut hankala välittää, sillä kaikki on pyörinyt tämän olotilan ympärillä. Aluksi ajattelin pimittää tiedon täältäkin nt-ultraan saakka ja turvallisemmille raskausviikoille, mutta jotenkin koin nyt suuren tarpeen paljastaa asian jo tässä vaiheessa.

Tämä oli toivottu juttu. Olemme onnellisia tilanteesta ja tässä muutaman viikon aikana on ehditty asiaa sisäistämään. Huokaisen varmaan vasta myöhemmin ja nautin sitten paremmin... 

Tänään eletään rv 8+0. Eilen kävin neuvolalääkärillä alkuraskauden ultrassa ja kyllä sieltä masusta löytyi täysin viikkojaan vastaava sykkivä papunen. 

Siellä "hän" nyt on. <3

Nyt vaan odotellaan kuin kuuta nousevaa, että eletään niille turvallisemmille viikoille. Keskenmenon riski on edelleen olemassa, 9. raskausviikko lienee kaikista riskialttein alkion kehityksen kannalta. Ja tässähän sitä  nyt eletään.. Asiasta eivät tiedä kuin muutama meidän läheinen ystävä, sekä minun äitini. Uskon, ettei kukaan ei vielä tässä vaiheessa haluttu eksy tänne lukemaan, ja jos eksyy niin eksyy... :)

Hyvää joulunodotusta kaikille!

Muutama resepti

Tylsiä juttuja taas tiedossa tältä rintamalta. Mä en ole istunut koneen äärellä oikeastaan ollenkaan nyt viikkoon. Koko ajan on olevinaan ollut joku meno päällä, tai sitten on vaan yksinkertaisesti löhönnyt jossain puhelin kourassa. 

Olen nyt pyrkinyt ottamaan kuvia meidän ruuista... en tiedä miksi, mutta niitä kuvia on aina kiva katella vesi kielellä. Tässä on viime- ja tältä viikolta muutama resepti. :) Tulee jotenkin onnistunut fiilis, kun tekee itse ruokaa joka maistuu aivan taivaallisen hyvältä.

Kasvispiirakka

pohja:

150g voita

3dl vehnäjauhoja

3 rkl vettä

ripaus suolaa

täyte: 

kasviksia oman maun mukaan, 

kuvan versiossa on parsakaalia, kukkakaalia, tomaattia, paprikaa sipulia sekä reilusti fetaa 

sotkettuna seokseen jossa on kananmuna + Creme Bonjour Cuisine - Valkosipuli ja yrtit.

Kypsentäminen n. 200 asteisen uunin keskitasolla 30-40 minuuttia.

Alunperin sain ohjeen ihanalta Jonnalta, jonka tekeleet ovat ihan parhaita!

Lihapullat

400 g jauhelihaa

1 pss raskalaista sipulikeittoa

½ dl korppujauhoja

1,5 dl vettä

1 kananmuna

1. Sekoita keskenään sipulikeittoainekset, korppujauhot ja vesi. Anna turvota 5 minuuttia.

2. Lisää jauheliha ja sekoita huolella, lisää lopuksi kananmuna seokseen.

3. Pyöritä tasakokoisiksi lihapulliksi pellille 

VINKKI: Kostuta sormia välillä viileään veteen, niin seos ei tartu sormiin ja lopputulos on kauniimpi. 

Kypsennä n. 225 asteisen uunin keskitasolla n. 20 minuuttia tai kunnes näyttävät kypsiltä. Kypsyyden voi tarkistaa halkaisemalla yhden pullan. 

Parhaita porkkana-perunamuusin ja raikkaan salaatin kanssa, ei vaadi edes kastiketta. Törrrrkeeeen hyviä! 

Broileri-aurajuustopasta

muutama kerä nauhapastaa

400 g hunajamarinoitua broileria

  1 prk Creme Bonjour Cuisine - Valkosipuli ja yrtit

kunnon köntti aurajuustoa

Laita pastat kiehumaan, itse maustoin keitinvettä hieman yrteillä. Paista broileri, hieman currya ja valkosipulia lisämausteeksi. Lisää murustettu aurajuusto sekä Creme Bonjour ja sekoita. Lopuksi lisää keitetty pasta vielä pannulle ja kääntele joukkoon. 

Helppo, nopea ja ennenkaikkea herkulllinen ruoka!! Lisukkeena meillä salaattia. 

Ensimmäinen joululahja

Meille kotiutui alkuviikosta Brion Taaperokärry. Se on etukäteisjoululahja Laurin kummisedältä Tomilta. Kärryä on tässä pienesti jo testailtu, käveltykin on. Asennettiin vahingossa väärään asentoon tuo kahvaosa, siinä kun on kaksi eri asentoa, ihan pystyssä tai sitten tuolleen loivasti kallellaan. Totesimme jo ensikokeilulla, että pystyasento olisi noin pienellä parhain painon kohdistumisen kannalta. Täytyy siis hieman vielä fixata. Kärry on muuten ollut oikein mieluinen, Lauri tykkää kun häntä työnnellään siinä kyydissä. :)

Yhdeksän kuukautta

Joulukorttikuva :)

Ysikuinen Lauri on edelleen rauhallinen ja kiltti poika. Viimeisin kuukausi on ollut kehityksen kannalta todella tapahtumarikas.

Motoriikka

Liikkuminen tapahtuu konttaamalla, ryömiminen on jäänyt melkolailla pois (joskus lyhyitä matkoja lelun luokse saattaa ryömiä tai muuten pelleillä/nujuta omiaan). Hallitsee istumisen jo täydellisesti, istuu jalat milloin missäkin asennossa (joskus polvillaankin) ja nousee istuma-asentoon ihan mistä asennosta tahansa. On nyt parin viikon sisällä alkanut nousta karkukäveluasentoon/kyykkyasentoon. Nousee kaikkea vasten seisoskelemaan ja kävelee myös tukea vasten. Seisomisasento on suora, harvoin on pylly pitkällään. Osaa tukeutua vain yhteen käteen tai rintakehään (heilutella molempia käsiään). Osaa kiivetä matalia portaita ja rakastaa sitä suunnattoman paljon. Käsistä pidellen kävelee.

Nukkuminen

Lauri nukkuu enää kahdet (joskus jopa yhdet) päiväunet päivässä vaunuissa tai omassa sängyssään. Unien pituus vaihtelee, mutta yleensä toiset ovat pidemmät. Yöunille Lauri on nyt viimeaikoina käynyt vasta yhdeksän maissa. Ensimmäinen herätys on aamulla seitsemän maissa ja annan tässä vaiheessa aamumaidon ja unet jatkuvat klo 8-9.... kelpaa minulle vallan mainiosti! Olen nyt ottanut Laurin aamumaidon yhteydessä mun viereen nukkumaan silloin kun Teemu on aamuvuorossa ja menee kuuteen töihin. 

Syöminen

Ruokailurytmi on ennallaan, viisi ateriaa päivässä + korviketta. Lähes kaikki ruoka kelpaa ja ollaan vähän jo maisteltu purkkiruokavalikoiman 1-vuotiaidenkin ruokia, kun alkaa jo kyllästyttämään samat maut. Pikkuhiljaa ollaan annettu myös samaa ruokaa kun itse syödään, ja hyvin kelpaa. Täytyy ottaa tavaksi! Puurosta on alkanut nyt vähän nirsoilemaan, kaurapuuro on otettu uudelleen kokeiluun (aikaisemmin itketytti yöllä ilmeisesti mahanpurujen takia). Öisin ei syödä ollenkaan.

Vuorovaikutus

Lauri ymmärtää puhetta paljon enemmän kuin vieläkään edes käsitän. Lauri antaa tutin pois suusta pyydettäessä, tulee luokse (useinmiten) pyydettäessä ja ymmärtää mitä erilaisilla tavaroilla kuuluu tehdä. On myös alkanut ymmärtämään, että peilistä näkee oman kuvansa. Tajusin tuon tuttijutun vasta viimeviikolla ja ollaankin nyt ahkeasti puhuttu fiksuja Laurille ja opetettu esineiden nimiä. Lauri on hyvin kiinnostunut "missä x?" tyyppisestä leikistä, jossa opetellaan lampun, koiran, kellon ym. paikkoja. Mun mielestä tämä on aivan mahtavaa kun näkee kuinka oma pieni vauva alkaa ymmärtämään asioita.

Puhelee edelleen omaa kieltään, äitikieli on kausittaisesti kova juttu. Tarkoituksellisia sanoja ei ole bongattu.

Leikkii itsenäisesti leluilla, keskittyminen on parantunut huimasti. Kaivelee leluja laatikosta innokkaasti. Lelut tosin ovat vähän tylsiä, eivätkä kauaan jaksa innostaa, kaikki epälelut (kuten keittiövälineet) ovat kiinnostavampia. 

Muuta

Pottailu on jatkunut menestyksekkäästi. Kotona ollessa tarpeita saadaan pottaan lähes jokaisella käynnillä, positiivisena mukaan on tullut nyt tavaksi tullut pottaan kakkaaminen, jos vaan kotona satutaan kakka-aikaan olemaan.. Pottailu tapahtuu edelleen unien ja ruokailujen jälkeen. Kotona poissaollessa pottailu on tauolla, lukuunottamatta mummiloita, joissa on varustus kohdillaan.

Suusta löytyy neljä hammasta, kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla. Ne harjataan kerran päivässä.Vaatetta hamstrataan nyt koossa 80, jotten 74 senttiset jää yllätyksenä yhtäkkiä pieneksi. Tuttia syödään vain nukkumaanmennessä ja tarpeen vaatiessa, muulloin äiti pyytää tutin ja Lauri kiltisti antaa.

Pikkukakkosen Touhon Nimipäiväonnittelut ovat Laurin suuri suosikki, sitä kuunnellaan ja katsellaan youtubesta monta kertaa päivässä. Lauri on pienestä pitäen ollut kova telkkarin katsoja (toisaalta voi olla huonokin juttu?), kaikki musiikkipitoiset ohjelmat, lastenohjelmat ja mainokset ovat parhaita. Aamulla meillä laitetaan lastenohjelmat päälle, jos ne vielä herätessä ovat menossa, muuten telkkari on useinmiten päivisin kiinni.  

Kivaa jouluksi

Mä en ole mikään suuri jouluintoilija, mutta näin vuoden lopulla joulu vaan yleensä on sellainen joku etappi, mihin mennessä täytyy toteuttaa asioita. Mä oon kyllästynyt meidän kotona tähän iänikuiseen keskeneräisyyteen. Muutaman epäkohdan kun saisi kuntoon, niin helpottaisi. Ja nyt mielellään ENNEN joulua. 

Tietokonepöydälle tuoli. Olen päättänyt haluavani tämän Ikean Skruvsta - työtuolin jo yli vuosi sitten, mutta aina se on vaan jäänyt. Ja koko se aika ollaan istuttu yhdellä ruokapöydän tuoleista koneen äärellä....

Eteiseen säilytyskäyttöön hyödynnettävä penkki. Tässä kuvassa on Jyskin malli, mutta joku muukin vastaava käy. Meillä kun on vähän huono kokemus Jyskin huonekaluista... Haluaisin tämän valkoisena, mutta meillä on tässä asunossa valmiina jo tumma naulakko/hattuhylly. Tämä helpottaisi paljon, saisi koirien hihnat ja pyyhkeet fiksummin..

Säilytysarkku/laatikko.... keittiöön. Sinne saa piiloon pahvijätteen, mainokset sekä pullot. Ikeasta löytyisi ainakin edullisesti, pienellä tuunauksella siitäkin saisi ihan kivan. 

Ikean Expedit - hyllyköt. Lastenhuoneeseen pieni malli ja olohuoneeseen mahdollisesti 4x4 reikäinen.. Hirmuisen suosittuja hyllyköitä tuntuvat olevan ja niistä saa tehtyä niin omannäköiset niillä kaikilla erinäköisillä kaapeilla ja koreilla. Ihmettelen suuresti, miksei meillä ole jo tällaista?

Näillä kaluilla saa jo hiukan helpotusta säilytysratkaisuihin. Ensi kuussa olisi Ikea-reissu varmaan sitten tehtävä ja listaan lisään vielä kankaat. Mattoa meillä ei ole vieläkään, joten sitä ajattelin myös vilkuilla. 

Laiska kuukausi

Tässä kuussa mulla ei ole ollut oikein inspiraatiota kirjoitella tänne. Monta kertaa mä olen tän tekstikentän avannut, pari lausetta näpytellyt ja lopulta todennut kuinka sisällötöntä kuraa mä kirjoitan. Mun mielestä on tylsää lukea väkisin väännettyjä postauksia, se niiiiin paistaa heti läpi. Myönnän, että olen kyllä muutaman sellasenkin tekstin julkaissut. Mä olen iltaisin ollut ihan väsyksissä jo heti Laurin nukkumaanmenon jälkeen niin että olen joko löhönnyt sohvalla tai mennyt sänkyyn makoilemaan puhelimen kanssa. 

Kuvituksena pari kuvaa Laurin viikolta.

Meillä oli eilen suursiivous. Lauri oli hoidossa vanhemmillani, joten saatiin rauhassa siivotuksi. Käytettiin kahdenkeskeinen aika hyödyksi ja kävimme myös yhdessä koirien kanssa lenkillä. Tulee ulkoiltua ihan hävyttömän vähän! Heti kun ulkoilee, huomaa kuinka paljon energisempi olo siitä tulee. Pitäisi muistaa valoisana päiväsaikana käydä ulkona päivittäin. Tässä sitä huomaa kuinka laiska voikaan olla. Mä olen ollut viime päivät verrattavissa vetelään makaroniin. Onneksi sentään eilen tuli ahkeroitua kun siivottiin ja tulihan trimmattua toinen koiristakin. Aika kynitty oli kyllä lopputulos...

Mitä mieltä olette olleet tähänastisista teksteistäni/kuvistani? 

Mulle saa ehdottaa aiheita joista kirjoitella, en mä pure. :) 

Mä voin jo nyt sanoa, että kevään puolella aihetta kirjoitteluun löytyy, sen verta monipuolinen kevät on tulossa.......opintoja ja kaikkea. ;) Yllätyksiä luvassa!

Heikko

Siis mä olen aivan järkyttävässä rapakunnossa. Otinpas tänään ja reippailin ihan kävelypelillä vaunuillen Laurin kanssa kyläilemään Iidalle ja Pihlalle. Meiltä matkaa on noin pari kilometriä (jos sitäkään) ja oikaisemaan pääsee kätevästi metsän poikki. Metsässähän oli tietenkin aivan järkyttävä jyrkkä ylämäki ja kun epätoivoisesti puskien ja huohottaen vaunujen kanssa kiipesin tätä mäkeä, luulin kuolevani siihen paikkaan. Pumppu jyskytti tuhatta ja sataa ja hengitys vinkui kuin koiranlelu. Ja Lauri nauraa vaan äitille. Tsiisus. 

Perillä oli kyllä mahtavaa ja muutama tunti vierähti aivan hetkessä jutskaillessa ja mukeloiden touhuille naureskellen. Kierrettiin vaunujen kanssa vielä lenkkikin yhdessä ja siinäkin hirveä huohotus jos oli pienikin mäki.. Otin muutaman kuvan menomatkalla, mutta enhän mä perillä tajunnut lapsosia kuvata yhtään! 

 Lauri puhuu nykyään paljon äitikieltä. Ei kylläkään tarkoita äitiä. 

Video tältä päivältä.

Eilisillalla vanhempieni luona.

Raivohullu?

Kukkuluuruu. Tänään on taas perjantaifiilis... Vaikka on tiistai (?). Johtunee siitä, että Teemu pitää pekkasta ja olisi siis normaalisti tällä hetkellä iltavuorossa puolille öin asti. Pekkaselle kyllä löytyy syy, syntymäpäivät. Aamulla vähän mietitytti, että kehtaako aikuinen mies oikeasti pitää pekkasta syntymäpäiväverukkeella... Mutta kun niitä pekkasia löytyy usempikin kappale käyttämättömiä, niin mikäs siinä on käyttää, vuosikin  on jo lopullaan. Mun rakas miekkonen täyttää siis tänään 22 vuotta. 

Mä olen ollut tänään koko päivän aika huonotuulinen. Raivohullu, niinkuin Teemu sanoo. :D Oon kyllä joka väliin siitä anteeksi pyydellyt, en mä tarkoituksella halua pilata harvinaista arkena olevaa koko perheen vapaapäivää enkä varsinkaan Teemun syntymäpäivää. Oon vaan ollut räjähdysherkkä ja silloin tällöin tiuskahdellut ajattelemattomasti. Päivä meni kyllä tosi kivasti mun äksyilystä huolimatta. 

Meidän minimies pitää meidät kiireisenä ja tuntuu että Laurin sisäinen "Tarzan" on herännyt. Ruokailuhetkiin on tullut lisäksi käsien heiluttamisrituaalit kera kovaan ääneen huutamisen ja nauramisen. Nukkumaankäymiset yöunillekin ovat alkaneet muuttua haasteellisemmiksi. Siinä missä Lauri ennen kerralla jäi nukkumaan, nykyisin jos voimia ja energiaa vähänkin riittää, joutuu pojan kallistamaan vaaka-asentoon useampaan kertaan sängynlaidalla huutelun ja keikkumisen seurauksena. Lelut eivät tunnu kiinnostavan enää pätkääkään (paitsi soivat) ja elämäntehtävä onkin kiivetä kaikkialle ja mahdollisimman korkealle (jonne ei tietenkään vielä pääse).

Isänpäivä

Tänään oli/on Teemun ensimmäinen isänpäivä. Äitienpäivästä en kirjoitellut tai laittanut muistaakseni tänne blogin puolelle mitään, koska silloin en vielä niin aktiivisesti päivitellyt. Meillä Teemun kanssa perheillä on melko päinvastaiset tavat viettää tällaisia "juhla"päiviä. Meidän perheessä ei ole koskaan pahemmin hössötelty tai kakkuja leivottu, joskus saattanut spessuna olla joku pakastekakku tai pullaa. Lapsena tietenkin annettiin päiväkodissa/koulussa tehdyt isänpäiväkortit tai muut käsityöt iskälle lahjaksi, mutta nyt "isompana"  pelkkä suullinen onnittelu on riittänyt. Nyt seurusteluaikana Teemun kanssa ollaan kyllä muistettu pienellä lahjalla äitien- ja isänpäivänä myös minunkin vanhempiani, koska tuntuisi tyhmältä muistaa vain Teemun vanhempia. Jotenkin nyt kun me ollaan Teemun kanssa vanhempia, haluan itsekin juhlistaa näitä päiviä. Aamulla Laurin herättyä jätin Teemun sänkyyn nukkumaan, keitin kahvia, tein Teemulle leipiä ja katoin pöydän. En kantanut kahvia ja aamiaista kuitenkaan sänkyyn. Lauri herätti isänsä hellävaraisesti kiipeämällä päälle ja repimällä hiuksista ja korvista. Päällään Laurilla oli tänään jopa hieman naftiksi jäänyt H&M:n I<3Dad -body, jonka olemassaolon muistin eilen illalla. Kahvin kanssa oli eilen hätävarana cittarista ostetut berliininmunkit, joka kyllä jäi multa syömättä..

Puurolusikallinen aivastuksen jälkeen.

Lahjaksi Teemulle tilasin netistä Laurin kuvalla varustetun t-paidan. Halusin panostaa tässä laatuun, kangas on pehmeää puuvillaa ja paita "muotoonommeltu" miesten malli. Inhoan sellaisia perus teltanmallisia t-paitoja ja ällöjä kiiltäviä muovikönttikuvapainatuksia. Paita olikin Teemulle todella mieluinen ja sanoi pitävänsä sitä myös arkena siinä missä muitakin paitojaan. Paidan kuva olisi ehkä jälkikäteen ajateltuna voinut olla joku muu, sillä rypyt ja laskokset aiheuttivat aika huvittavia ilmeitä "Laurille". 

Tuleeko kellään muulla mieleen The Annoying Orange?

Käytiin kylässä myös meidän molempien vanhempien luona. Teemun isälle veimme jo perinteeksi muodostuneen erikois-olutpullon lahjaksi. Minun isäni sai lahjaksi kunnon saapasvillasukat sekä suklaata. Tarkoitukseni oli alunperin leipoa jotain tälle päivälle jo eilen, mutta päädyimme jo eilen ratkaisuun leipoa tänään unelmatorttu äitini kanssa. Unelmatorttukin jäi lopulta leipomatta, en yksinkertaisesti vain jaksanut. Sillmäluomet painoivat kuin lyijy ja haukotuksilla ei ollut loppua. Kasvojeni värikin muuttui kuulemma kirkkaan punaiseksi. Jätimme leipomisen siis tänään välistä, mutta lupasin tulevalla viikolla joku ilta käydä sen tortun leipasemassa. 

Mun on jokaikinen ilta pitänyt tulla tänne kirjoittelemaan, mutta oon ollut jo alkuillasta aina ihan kanttuvei ja kaatunut sänkyyn läpräilemään puhelinta tai tablettia. Lyhyesti voisin kuitenkin kertoa, että viikko on ollut _kiireinen_, mutta mielenkiintoinen. Ja viikon sana on ehdottomasti väsymys. Teemu lopetti perjantaina 12 päivän työputken ja nukahti yöunille jo iltakuudelta.. Arvatkaa kuka siis sai lauantaiaamuna tutia ihan kaikessa rauhassa, kun toinen herää jo virkeänä seitsemän maissa telkkaria katsomaan... :) Lauri on alkanut nukkumaan aamuisin pidempään ja esimerkiksi eilen aamuna minäkin ehdin herätä telkkarin äärelle ennen Lauria. Vilkaisin juuri kelloa, VASTA yhdeksän.... oon jo ihan sänkykunnossa. Tää teksti on varmaan todella sekavaa ja aikamuodotkin ihan päin prinkkalaa. 

Hyvää isänpäivää kaikille isukeille!

Pottailuraportti

Olen väläytellyt jo useammassakin postauksessa Laurin pottailusta. Ostettiin potta muistaakseni Laurin ollessa reilu puolivuotias. Potta on Baby Björnin Pottatuoli. Lauri ei alussa osannut istua edes lattialla vielä tukevasti ilman käsiinnojaamista, joten potallakin istuminen oli lähinnä löhöttämistä ja nojaamista selkänojaan. Istuimme potalla alkuun vain pari kertaa viikossa, leikittiin siinä lelulla tai katseltiin piirrettyjä. Tai no, todellisuudessa Lauri tutkiskeli ahkerasti haaravälejään. Halusin jo alusta pitäen, että Lauri "luo suhteen pottaan" jo varhain jotta negatiivisia tunteita siinä istumiseen tulisi mahdollisimman vähän. Lisäksi tuon ikäinen ei osaa vielä karata siitä. 

Baby Björn

Myös molemmissa mummoloissa on potta valmiina. Olimme lokakuun lopulla vanhempieni luona käymässä Laurin kanssa Teemun ollessa töissä. Jossain vaiheessa huomasin, että meillä ei ollut ainuttakaan vaippaa mukana hoitolaukussa. Onneksi nuo Liberon 4 ovat sen verta imukykyisiä ja sopivia Laurille, että niiden vaihtoväli on pitkä, joten en ottanut stressiä. Sitten ei kulunut aikaakaan kun tuttu lemahdus pöllähti Laurin viuhtoessa menemään lattialla. Jättimäiset kakkoset housussa. Mietittiin sitten äitini kanssa vaihtoehtoja ja lopulta tungettiin Laurille Liberon 1 vaippa, siis vastasyntyneen vaippa. Äitilläni on miniminitoyvillakoira, jolle vaipat on tarkoitettu tarvittaessa. Naurettiin ihan kippurassa, Lauri näytti niissä minivaipoissa aivan jättimäisen suurelta vauvalta. Pian vaipan laittamisen jälkeen Lauri alkoi väsymään ja kävi päiväunille pinnasänkyyn. Olimme jo äitini kanssa varautuneet vaihtamaa lakanat heräämisen yhteydessä. Lauri nukkui pari tuntia ja ensimmäisestä hihkaisusta kiiruhdin sängylle. Kuiva vaippa. Äkkiä potalle istumaan ja sinnehän lorahti sitten ihka ensimmäiset pissat ja vieläpä. Olin riemuissani ja kehuin Lauria. Seuraavan kerran istutin Laurin heti samana iltana kotona potalle ja pissat tulivat saman tien. Siitä päivästä lähtien ollaan pottailtu ahkerasti. 

Nykyään Lauri istuu potalla todella tukevasti ja potalle istuminen tarkottaa pissan tekemistä. Lauri tekee pissat lähestulkoon aina potalle laittaessa. Poikkeuksena on ne hetket, jolloin pissa on ehtinyt juuri tulla vaippaan, usein kuitenkin näissäkin tilanteissa käymme potalla hetken istumassa jos ollaan oltu jo matkalla ja Lauri selkeästi yrittää pissata vaikka mitään ei tulekaan. Pottailu tapahtuu aina unilta heräämisen sekä ruokailujen jälkeen, myös välissä käydään istumassa jos vaippa vaihdetaan. Mä olen aivan häkeltynyt, kuinka helposti ja hienosti Lauri onkaan ymmärtänyt pottailun tarkoituksen. Isotkin tarpeet tulevat yhä useammin pottaan! Nytkin kahden viikon sisällä on tullut monena päivänä. Ongelma pottaan pissaamisessa on edelleenkin se, että mikäli pissaa ei ohjaa pottaan, lentäisi se yli laitojen. Lauri on vielä sen  verta pienikokoinen, että vaikka istuma-asento potalla olisi kuinka jämäkkä, jää pissavärkki pakostikin reunan yläpuolelle. 

Lauri viihtyy potalla! Hampaat voi pestä samalla!

Tarkoitus ei ole vielä pitkään aikaan saada poikaa edes päiväkuivaksi, mutta mielestäni se, että osaa ja ymmärtää potan merkityksen, on iso juttu jatkon kannalta. Nyt kun ollaan otettu pottailu osaksi rutiineja, uskon sen jatkossakin olevan helppoa pitää osana päivän toimintoja. Faktahan on se, että Lauri on vielä pieni, eikä osaa vielä kertoa milloin on hätä. Lauri pissailee edelleen tiheästi, eikä mitenkään ole mahdollista saada kaikkia pissoja pottaan. Kun Lauri kasvaa isommaksi ja valmiuksia kuivaksi opetteluun löytyy, otetaan seuraava tavoite pottailun suhteen. Toistaiseksi näillä mennään. 

Mulla ei itselläni olisi käynyt pienimmässä mielessäkään aloittaa pottailua näin aikaisin (Lauri istui ensimmäisiä kertoja potalla siis 6-kuisena ja on nyt 8-kuinen), ellei äitini olisi kertonut aloittaneen meillä pottailun heti kun istuman ollaan opittu. Hän myös kertoi, että isommaksi kasvaessamme kuivaksi opettelu kävi helposti, kun pohjalla oli jo ymmärrystä ja kokemusta potalle tekemisestä. 

Oltiin viime viikonloppuna Teemun vanhemmilla Laurin kanssa käymässä, Teemun ollessa taas viikonlopputöissä. Siellä oli myös Teemun sisaruksia perheineen. Olin tavanomaisesti Laurin kanssa potalla ruuan jälkeen siellä, kun kuulin kuinka muut puhuivat "Minkäs ikäisenä teillä muuten opittiin potalle?" "Kolmevuotiaana." "No niin meilläkin..." Eihän Laurin tapauksessa ole kyse mistään potalle oppimisesta! Potalle oppiminen on meilläkin edessä sitten joskus kun sen aika on. 

Tästä voi saada varmaan sellaisen kuvan että me ollaan kauheita pottahitlereitä. :D Ei todellakaan olla, rennosti mennään. Jos me ollaan kylässä tai meillä ollaan kylässä, pottailu saattaa jäädä välistä. Ja jos ollaan kaupoilla tai muuten liikenteessä niin tietenkin jää. 

Peruskauraa ja hampaita

Me ollaan ruvettu Laurin kanssa nukkumaan aamuisin pidempään. Lauri herää ensimmäisen kerran yleensä seitsemän maissa ja olen nyt alkanut ottamaan sen meidän sänkyyn vielä jatkamaan unia. Parina aamuna ollaan nukuttu jopa yhdeksään!! Joo joillekin on varmaan arkipäivää, mutta minulle todellista luxusta! Tällä viikolla on tilavaakin tutia kun Teemu on aamuvuorossa. ;)

Kameraa olen käyttänyt viimepäivinä todella vähän, ei jotenkin ole ehtinyt. Ylemmät kuvat ovat toissapäivänä otettuja. Laurin toinen ylähammas on puhjennut ja toinen on ihan puhkeamispisteessä. Nyt vaan odotellaan että hampaat tulevat kunnolla esiin, jännitävää nähdä kuinka Laurin ilme muuttuu. Tuossa alemmassa tänä aamuna otetussa kuvassa olevasta ankkalelusta on tullut aivan Laurin suosikki! Lauri on oppinut painamaan kaikenmoisia nappeja "yhdellä sormella" aiemman hakkaamisen ja kämmenellä painamisen sijasta. Lauri painaa aina ankan musiikit soimaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Ja suuttuu jos ankan yrittää viedä kauemmas. Lauri tunnistaa jo koska kappaleet alkavat loppumaan ja on jo sormi ojossa painamassa. :'D Me naurettiin Teemun kanssa sunnuntai-iltana ihan kippurassa kun Lauri paineli tv-tasolla seisoen aina lattialla olevan ankan takaisin soimaan. 

Meidän viimepäivät viikonloppua myöten on oikeastaan kulunut sinne tänne säntäilyssä ja muualla kuin kotona. Teemu oli taas viikonlopun töissä. Tuntuu että ei ole oikein ehtinyt hengähtää missään välissä kunnolla kotona. Sunnuntai-illaksi ostettiin Teemun kanssa vähän herkkuja ja yritettiin rentoutua leffaa katsoen, mutta kyllä väsymys voitti jo ennen kuin oltiin ehditty edes leffaa valita. Odotan niin tulevaa viikonloppua.. Tänään menen Lahteen hoitamaan yhden palveluksen, käyn varmaan samalla kirpparilla. Toivon todella löytäväni Laurille sopivia vaatteita...

P.S Unohdin melkein vuodattaa mun itkuhälytinvalitukset, nyt se on totaalisesti seonnut se laite.... Mä valvoin su-ma yön sen itkuhälyttimen kanssa kun se sai jotain ihan ihmesärinäkohtauksia koko ajan. Lauri oli niin syvässä unessa, etten raaskinut ottaa ja kantaa meidän väliin mikä tietenkin olisi ollut helpoin vaihtoehto.. Tällä hetkellä laite toimii vain pattereilla (johto on ilmeisesti rikki), ja voitte vaan kuvitella kuinka monet patterit menee viikossa jos se on kokonaisia öitä käytössä. Sinne menee neljän patteria ja ne piti viime viikolla vaihtaa kolmesti ja nyt toissayönä vaihdoin taas. Hitto! Ja laadukkaat patterit ei todellakaan ole mitään halpoja. Tänään on siis luvassa myös ihan upouuden itkuhälyttimen osto. Nyt vain metsästämään edullinen verkkovirralla toimiva perusitkyhälytin. Tämän edellisen ostin siis käytettynä ja ensimmäisen yön se toimikin hyvin jonka jälkeen ongelmat alkoivat ja vaihtelevasti katosivat mutta nyt eivät tunnu korjaantuvan millään. Kiitos ja anteeksi. 

Kuosihelvetti

Meidän kodissa vallitsee jälleen pieni kaaos. Onneksi se järjestyy pikkuhiljaa.. Saimme viimeviikolla anopilta lattiatyynyn (aika kammottavalla kankaalla varustettuna) johon aion päällystää itse mieluiseksi. Samalla uuden kuosin saavat kaksi sohvatyynyä ja ehkä jos oikein innostun, hurautan myös olohuoneeseen verhot. Mutta taas jälleen kankaan valinta (oikeastaan kuosin) on helpommin sanottu kuin tehty.

Kuvat: Ikea

Lehtikuvio kolahtaa minuun hyvin, mutta onko se sitten vähän tylsä? Meidän valkopohjaisissa isoissa sohvatyynyissä on jo mustalla ääriviivalla lehtiä. Jotkin koukerotkin olisi kivoja. Kukat ei jostain syystä iske yhtään, ainakaan sellaiset liian mummomaiset.. riippuu paljon kukista, muodoista ja väreistä. Vaatteissa mummomaiset vanhannäköiset kukkakuosit ovat mielestäni todella kivoja. 

Tää ois ainakin vähän tavallisuudesta poikkeava!

Tosiaan, oikea kuosihelvetti kun näitä lähtee kaluamaan. Voisi rajata "aihetta" esimerkiksi päättämällä väriksi mustavalkoisen (tai mikä tahansa YKSI väri valkoisella pohjalla) ja kuvioksi jonkun geometrisen. Olisi niin helppoa kun nyt löytyisi joku mikä kolahtaisi ihan täysillä, ja sen mukaan lähtisi rakentamaan värimaailmaa. Kankaissa kuosin lisäksi minulle merkitsee materiaali, laatu ja hinta. En ole valmis maksamaan kankaista maltaita, enkä halua mitään froteista tai velourista sohvatyynyihin :D Hinta-laatu-suhde on kova sana. 

Loput kuvat: kankaita.com

Tää on todella vaikeaaaaaa.