Isänpäivä

Tänään oli/on Teemun ensimmäinen isänpäivä. Äitienpäivästä en kirjoitellut tai laittanut muistaakseni tänne blogin puolelle mitään, koska silloin en vielä niin aktiivisesti päivitellyt. Meillä Teemun kanssa perheillä on melko päinvastaiset tavat viettää tällaisia "juhla"päiviä. Meidän perheessä ei ole koskaan pahemmin hössötelty tai kakkuja leivottu, joskus saattanut spessuna olla joku pakastekakku tai pullaa. Lapsena tietenkin annettiin päiväkodissa/koulussa tehdyt isänpäiväkortit tai muut käsityöt iskälle lahjaksi, mutta nyt "isompana"  pelkkä suullinen onnittelu on riittänyt. Nyt seurusteluaikana Teemun kanssa ollaan kyllä muistettu pienellä lahjalla äitien- ja isänpäivänä myös minunkin vanhempiani, koska tuntuisi tyhmältä muistaa vain Teemun vanhempia. Jotenkin nyt kun me ollaan Teemun kanssa vanhempia, haluan itsekin juhlistaa näitä päiviä. Aamulla Laurin herättyä jätin Teemun sänkyyn nukkumaan, keitin kahvia, tein Teemulle leipiä ja katoin pöydän. En kantanut kahvia ja aamiaista kuitenkaan sänkyyn. Lauri herätti isänsä hellävaraisesti kiipeämällä päälle ja repimällä hiuksista ja korvista. Päällään Laurilla oli tänään jopa hieman naftiksi jäänyt H&M:n I<3Dad -body, jonka olemassaolon muistin eilen illalla. Kahvin kanssa oli eilen hätävarana cittarista ostetut berliininmunkit, joka kyllä jäi multa syömättä..

Puurolusikallinen aivastuksen jälkeen.

Lahjaksi Teemulle tilasin netistä Laurin kuvalla varustetun t-paidan. Halusin panostaa tässä laatuun, kangas on pehmeää puuvillaa ja paita "muotoonommeltu" miesten malli. Inhoan sellaisia perus teltanmallisia t-paitoja ja ällöjä kiiltäviä muovikönttikuvapainatuksia. Paita olikin Teemulle todella mieluinen ja sanoi pitävänsä sitä myös arkena siinä missä muitakin paitojaan. Paidan kuva olisi ehkä jälkikäteen ajateltuna voinut olla joku muu, sillä rypyt ja laskokset aiheuttivat aika huvittavia ilmeitä "Laurille". 

Tuleeko kellään muulla mieleen The Annoying Orange?

Käytiin kylässä myös meidän molempien vanhempien luona. Teemun isälle veimme jo perinteeksi muodostuneen erikois-olutpullon lahjaksi. Minun isäni sai lahjaksi kunnon saapasvillasukat sekä suklaata. Tarkoitukseni oli alunperin leipoa jotain tälle päivälle jo eilen, mutta päädyimme jo eilen ratkaisuun leipoa tänään unelmatorttu äitini kanssa. Unelmatorttukin jäi lopulta leipomatta, en yksinkertaisesti vain jaksanut. Sillmäluomet painoivat kuin lyijy ja haukotuksilla ei ollut loppua. Kasvojeni värikin muuttui kuulemma kirkkaan punaiseksi. Jätimme leipomisen siis tänään välistä, mutta lupasin tulevalla viikolla joku ilta käydä sen tortun leipasemassa. 

Mun on jokaikinen ilta pitänyt tulla tänne kirjoittelemaan, mutta oon ollut jo alkuillasta aina ihan kanttuvei ja kaatunut sänkyyn läpräilemään puhelinta tai tablettia. Lyhyesti voisin kuitenkin kertoa, että viikko on ollut _kiireinen_, mutta mielenkiintoinen. Ja viikon sana on ehdottomasti väsymys. Teemu lopetti perjantaina 12 päivän työputken ja nukahti yöunille jo iltakuudelta.. Arvatkaa kuka siis sai lauantaiaamuna tutia ihan kaikessa rauhassa, kun toinen herää jo virkeänä seitsemän maissa telkkaria katsomaan... :) Lauri on alkanut nukkumaan aamuisin pidempään ja esimerkiksi eilen aamuna minäkin ehdin herätä telkkarin äärelle ennen Lauria. Vilkaisin juuri kelloa, VASTA yhdeksän.... oon jo ihan sänkykunnossa. Tää teksti on varmaan todella sekavaa ja aikamuodotkin ihan päin prinkkalaa. 

Hyvää isänpäivää kaikille isukeille!

Mitäs meille..

(Sateinen) viikonloppu meni ja hurahti silmissä ohitse. Ja nyt eletään jo tiistaita, jes olen kartalla. Perjantaina kävimme Nean kanssa syömässä Lahden Santa Fe - ravintolassa. Me otettiin molemmat burgerit, naminam! Ajeltiin rinkiä autolla ympäri keskustaa, eikä oikeasti mitenkään tarkoituksella... Me oltiin nimittäin varattu pöytä seitsemäksi ja arvatkaa muistinko minä (joka toimi kuskina), että tori on aivan myllätty, eikä parkkipaikka löydykkään taikasauvaa heilauttamalla... Tyylikkäästi myöhässä, saimme kuitenkin pitää varaamamme pöydän. ;) Oli kiva ilta! Sain Nealta synttärilahjaksi aivan mahtavan neulontakirjan sekä Novitan minikeriä!! <3

Lauantaina tosiaan vietin 21-vuotissynttäreitäni, ei niitä kyllä oikeasti edes mitenkään sen kummemmin vietetty. Olimme sopineet jo aikoja sitten, että Lauri menee yökylään mun vanhemmille la-su väliseksi yöksi. Vietimme siis Teemun kanssa aikaa aivan kaksin, ensimmäistä kertaa ikinä Lauri oli poissa yön yli ilman mitään oikeaa syytä. Pähkäiltiin pitkään, että mitä tehtäisiin/syötäisiin. Suunnattiin Lahteen ja oltaisiin haluttu Mamma Mariaan pastalle... Ei toivoakaan sisäänpääsystä, koko illan pöydät täyteen varattu. Me mentiin sitten Santa Fe:n... Samat tarjoilijat kuin edellisenä iltana tietenkin. Otin kanatortillan (koska pidän hyvin tähdellisenä kertoa tämän). Ostettiin Teemun kanssa herkkuja, vuokrattiin leffa ja juotiin muutama mieto. Mentiin jo yhdentoista maita nukkumaan kun alkoi ramaseen. Yöllä taisin kerran ihmetellä itkuhälyttimien toimimattomuutta (eli sitä miksei meidän huoneen laitteen valo pala), kunnes muistin tilanteen ja jatkoin tutimista. Mä en edes kehtaa kertoa mitä me seuraavana päivän syötiin.. :'D Olin onnesta soikeana kun sain taas Laurin kotiin, ehti tulla jo aika kova ikävä. 

Sain Teemulta kaiken hemmottelun lisäksi lahjaksi Mymmeli - muumimukin ja sukkapaketin. Sovittiin jo aikaisemmin, ettei ostettaisi toisillemme MITÄÄN lahjoja nyt synttäreillä vaan että säästetään potit joululle tämän hetkisen tiukemman taloudellisen tilanteen takia, mutta eihän se osannut olla ostamatta. Kyllä mäkin olen jo kaavaillut pientä lahjaa Teemulle (12.11. synttärit), tuntuisi hölmöltä ettei olisi mitään. Laurin kummisedältä Tomilta sain lahjaksi uuden Muutto - sarjan muumimukin sekä kulhon, ihanaa! Ja sitten sain Teemun äidiltä sen tuotannosta poistuvan mustavalkoisen Seikkailu - sarjan muumimukin, jota olinkin toivonut kysyttäessä. Omilta vanhemmiltani sain Muurlan Pikku-Myy - lampun, jonka sijoitimme keittiöön. Muumimukeja meille on nyt kertynyt tässä melkein neljän yhteisen vuoden aikana 21 kappaletta. En suoranaisesti niitä keräile, mutta onhan ne nyt aivan ihania ja haalin niitä silloin tällöin. Kulhoja meillä on nyt yhdeksän. Seuraavana pitäisi ostaa talven sesonkimuki sekä lautanen. 

Eilen neuvolan jälkeen  Iida ja Pihla kävivät taas kylässä. On aina niin kiva katsella lasten menemistä, kun ikäeroa heillä on vajaa viikko. Musta on muutenkin niiin ihana kun asutaan samassa pitäjässä, niin seuraa löytyy läheltä. Voi tasaisin väliajoin juoruta ja tyhjätä päätä toisen kanssa! :)

Muita muumimukeihin hurahtaneita?