Rakenneultra

Siinä viime hetken fiiliksiä ennen ultraa tänä aamuna. Kaikki on kohdussa loistavasti, Papusella on rakenteet kunnossa eli elimet siellä missä pitääkin, lapsivettä normaali määrä. Istukka ylhäällä etuseinämässä. Lasketun ajan aikaistamista kätilö mietti, kun pikkuinen oli tässäkin ultrassa jopa viisi päivää edellä viikkoihin nähden. Ei kuitenkaan ollut mikään järkäle ollenkaan, samankokoinen kuin isoveljensä oli samoja aikoja. Kovin oli oudossa asennossa, hienoa sivuprofiilikuvaa emme hänestä saaneet, mutta sitäkin hienommat kasvokuvat. Jalkojaan oikoi urakalla, kätilö ihasteli hohtavia reisiluita. Huomioni kiinnittyi kuitenkin reisiluun vieressä olevaan ulokkeeseen. Kysäisin sitten, mahtaako kätilö nähdä vauvan sukupuolta ja hän helpottuneena tokaisi että hyvä kun kysyttiin, sillä tutkaillessaan reisiluuta hänellä oli vaikeuksia saada pidettyä pippeli piilossa meiltä. Luuli ilmeisesti, ettemme halua tietää sukupuolta. Ja pippelihän siellä reisiluun vieressä pilkotti, selkeässä sivuprofiilissa. Kyllä kumma on, jos muuksi muuttuu, mutta syntyessä sen sitten lopulta näkee. :)

Voi tätä onnen määrää, näin sen pitääkin mennä. <3 

Voi pojat <3

RV 20+0 ja vauvan sukupuolispekulaatiot

Puolivälissä ollaan! Tänään on rv 20+0. Olen suunnattoman jännittynyt tulevan vauvan sukupuolesta! Molemmat sukupuolet olisivat tervetulleita, pojalle olisi kyllä jo potentiaalinen nimiehdotuskin valmiina (joka on päivä päivältä on vahvistunut). Keksin nimen eräänä työpäivänä muutama viikko siten ja voisin niin kuvitella kuinka toinen poika olisi sen niminen. Näin sieluni silmin jo kastetilaisuudenkin. Tytöllekin olen pohtinut nimiä, mutta se on paljon vaikeampaa, sillä mieluisia nimiä tytölle on niin paljon enemmän kuin pojalle.

Lauria odottaessa en spekuloinut sukupuolta _tippaakaan_ ennen rakenneultraa. En tehnyt mitään testejä tai pohtinut sen kummemmin fyysistä olotilaani/muutoksia kehossani. Ja kun rakenneultrassa meille kerrottiin vauvan olevan poika, se tuntui juuri oikealta. Naureskelin viime raskaudessa muiden tyttö- ja poikaoloille, koska itselläni ei ollut mitään erityisiä fiiliksiä. Tässä raskaudessa sain tietää, mistä ihmiset aina puhuu! Tämän raskauden alussa NT-ultraan saakka oli niin vahva poikaolo kuin vaan olla pystyy. Sitten tuli hämmennys, kun ultratessa näinkin tytön (en siis oikeasti nähnyt sukupuolta). Poikaoloni on muuttanut alusta muotoaan, enkä yllättyisi ollenkaan, jos rakenneultrassa selviäisikin vauvan olevan tyttö. Fyysinen olonit kielii tyttöä aika pitkälti, mutta alun voimakas poikaolo on ja pysyy takaraivossa. Anoppini on varma tytöstä, hän on nähnyt unenkin. Todella moni on taas veikannut meille toista poikaa. 

Tein muutaman leikkimielisen testin:

Pahoinvointia ja oksentelua / Suhteellisen hyvä olo

Iho huonossa kunnossa / Iho hyvässä kunnossa

Ei linea negraa tai linea negra loppuu napaan / Koko mahan linea negra

Korkeat sykkeet / Matalat sykkeet

Perse (lantio) leviää / Lantio pysyy samanlaisena

Migreeni / Ei migreeniä

Säärikarvojen kasvu hidastunut / Säärikarvojen kasvu nopeutunut

Raskaus näkyy takaapäin / Raskaus ei näy takaapäin

Makean himo / Happamat ja suolaiset

Rinnoissa ei juuri muutosta / Rinnoissa suuri muutos

Närästää / Ei närästystä

Tyttöolo / Poikaolo

Yhdyntä muutamaa päivää ennen ovulaatiota / Yhdyntä ovulaation aikaan

Tyttö: 5

Poika: 4

Tässä vaiheessa raskautta edeltävään testiin on mielestäni hyvin hankala vastata. Ensimmäiseenkin kohtaan on hankala vastata, koska olo on ollut siltä väliltä. Alkuraskaudessa oli pahoinvointia sekä oksentelua, mutta ensimmäisen kolmanneksen jälkeen olo on ollut suhteellisen hyvä, lähes normaali! Osaan kohtaan vastaus tulisi raskauden edetessä pidemmälle...

Tein myös soodatestin (eli kaadetaan pissiä pieneen määrään ruokasoodaa, kuohuva lopputulos tarkoittaa poikaa ja jos ei tapahdu mitään, tyttö tulossa). Tämän  mukaan olisi tulossa tyttö. Tähän testiin en kyllä luota tippaakaan jos siitä lähdetään... :D

Kiinalainen syntymäkalenteri povailee myös kait tyttöä. Jos tulkitsen oman "kiinalaisen ikäni" oikein, kalenteri piti paikkaansa Laurista. Mutta tiedän monia joilla ei ole pitänyt paikkaansa.

Kaikenmoisia sormustestejäkin olisi, mutta en ole jaksanut vaivautua.

Rakenneultra on perjantaiaamuna. Tietenkin tärkeintä olisi, että kaikki rakenteet ovat kunnossa ja elimet siellä missä kuuluukin. Ja mitä sukupuoleen tulee: Olisi ihanaa toisaalta kuulla ultrassa, että meille tulisi toinen poika. Se olisi käytännöllinen vaihtoehto, Laurin vanhat vaatteet saisi uusintakierrokselle heti ja pojilla olisi poikien leikit heidän tullessa siihen ikään. Lisäksi huoneen jakaminen ei tulisi olemaan ongelma pitkiin aikoihin. JA potentiaalinen nimikin olisi valmiina! Toisaalta pakko myöntää salaa mielessä toivon myös tyttöä. Haluaisin olla myös tytönkin äiti ja jos en nyt tule olemaan, niin toivottavasti joskus sitten.

Kumpaa te veikkaatte meille? 

Pitkän pohdinnan jälkeen, olen itse nyt ehkä enemmän sillä asenteella/ololla, että poikaa odoteltaisiin. Aika tasoissa mennään fiiliksellä... En varmaan kuulosta kovin uskottavalta. Mutta kun olo on oikeastaan se, ettei ole harmainta hajuakaan mistään! Pääasia, että vauvalla on kaikki hyvin. <3

RV 15+1

Eilen käynnistyi 16. raskausviikko. Niin sitä vaan mennään eteenpäin ihan huomaamatta. Ja edelleen väsyttää väsyttää väsyttää... Maanantaina tunsin ensimmäiset sikiön liikkeet. Osasinkin jo odottaa niitä, sillä Laurista tunsin rv 16+. Istukka on tässäkin raskaudessa etuseinämässä, mutta minun kohdallani se ei ole vaikuttanut siihen missä vaiheessa raskautta liikkeitä olen alkanut tuntemaan. Tunnen liikkeitä nyt vasta hyvin satunnaisesti (ja hentojahan ne ovat!) ja tietyissä asennoissa, kuten kippurassa istuessa. 

Työharjoittelun vuoksi olen tsempannut, ja syönyt joka aamu kunnon aamupalan. Harmi, kun mieli ei olisi samaa mieltä. Olen nimittäin useana aamuna oksentanut kesken aamupalan. Mitään pahoinvointia ei ole edeltävästi. Ruoka vaan ei noin aikaisin aamuisin maistuisi millään, pakotan itseni syömään jotta jaksan ensimmäiseen ruokataukoon. Nyt parina viime päivänä olenkin keventänyt aamupalaa, enkä väkipakolla yritä syödä esimerkiksi leipää. 

Toissapäivänä poikaoloni sai vahvistusta, kun keksin aivan täydellisen pojan nimen. Näin jo sieluni silmin kuinka pieni poikavauvamme kastettaisiin sillä nimellä. Hullua, sillä katsoessani ultrakuvia, näen tytön. Ultrassa ollessamme kolme viikkoa sitten, ajattelin sikiön ruudulla koko ajan tytöksi. Mua ihan oikeasti jännittää rakenneultra ja siinä mahdollisesti selviävä sukupuoli. Tänään oli muuten tullut kirje, jossa kerrottiin, että rakenneultrani on siirretty 28.2. 

Muuten vointi on väsymyksestä huolimatta normaali ja olen oma laiska itseni. Huomenna on ah perjantai ja pe-la yönä saa taas ladattua virrat täyteen. ;) Palaan viimeistään viikonloppuna Laurin 11-kuukautispostauksella.