Pöö

Iiik. Viikon päästä mulla on toivottavasti alkukeväälle haluamani harjoittelupaikka. Teen ensimmäisenä harjoittelun Lasten- ja nuorten hoitotyöhön liittyen, ja haluaisin ehdottomasti yhdelle PHKS:n lastenosastoista. Suurin huolenaiheeni on nyt se, että koska en ole läsnäolevana koulussa, ei minulla ole myöskään voimassaolevia AD-tunnuksia. Takaraivossa on koko ajan huoli siitä, että jokin menee pieleen. Suunnitelmani on tehdä koko kevät opintoja. Kaksi harjoittelua, tenttejä ja yksi teoriaosuus ainakin. Siinä on hommaa. Mun pitää ilmoittautua kursseille opintotoimiston kautta. Lisäksi oma tutor-opettajani vaihtuu toiseen ja se ei tuo yhtään helpotusta asioihin. Onneksi mulla on kaveri, jonka tunnuksien takaa voin tarkistaa harjoitteluiden viikot ja kurssit joille ilmoittautua. On jotenkin hirveän hankalaa.. Tai sitten mun mieli vaan tekee tästä niin monimutkaista. Tuntuu vaan jotenkin että koko koulu on unohtanut mut kun ei ole niitä voimassaolevia tunnuksia. :) Eihän se niin tietenkään ole, mutta on jotenkin orpo olo kun ei voi tehdä mitään. 

Eilen oli kiva päivä kun Iida ja Pihla oli meillä monta tuntia! Kivaa kun samalta paikkakunnalta löytyy samanikäinen äityli ja Pihla on vielä samalla viikolla syntynyt kuin Lauri. Me ei oikeastaan edes Iidan kanssa olla oltu kavereita ennen kuin nyt, ollaan kyllä tunnettu/tiedetty toisemme jo vuosia ja oltu jossain samoissa harrastuksissa aikoinaan. Molemmat vaan stalkkailtiin toisiamme facebookissa vauvojen syntymien aikoihin. Onneksi törmättiin keväällä neuvolassa ja otettiin asia puheeksi! 

Mä aattelin jossain vaiheessa esitellä vähän Laurin virikejuttuja; leluja ja muita vempeleitä joita meiltä löytyy. Ihan vaan sen takia, että Laurilla on aivan hirvittävä määrä todella vanhoja aivan ihania retroleluja. Vain murto-osa Laurin leluista on "nykyaikaisia". 

Laurin "kosiomatka"

Me käytiin eilen Laurin ja äidin Vilma-koiran kanssa eilen leikkimässä Nean ja Linan luona. Lauri on todella kiinnostunut Linastan molempien ollessa lattialla, ja koko ajan sai olla viemässä huomiota muualle, jotta ei ollut repimässä toista kasvoista. :)

Vielä vartalosta ja syöttötuoleilua

Mä olen jotenkin vieläkin järkyttynyt tästä A Beautiful Body - haasteen tuomasta kävijävyörystä. Tuli jopa pieni jälkirimakammo, mutta tehty mikä tehty. Ja hyvä niin. Sillä hetkellä kun klikkasin 'julkaise' ja nuo kyseiset kuvat ilmestyivät julkisesti blogini seinälle, oli tunnelma kuin mitä tahansa muuta kuvaa lisätessä. Mulla ei ole missään vaiheessa ole ollut ''kainostelu-vaihetta'', koulunkin kanssa uimahallissa käydessä kun muut pukivat uikkareita pyyhkeeseen kietoutuneena pukukopin kaapinoven suojissa, eivätkä uimahallin säännöistä huolimatta riisuneet uimapukua saunaan mennessä, minä ihan normaalisti kävin nakuna suihkussa ja saunassa, nuoria naisenalkujahan siinä oltiin kaikki. Mä en myöskään ole ymmärtänyt sitä eroa, että kun ottaa vertailuun bikinit ja alusvaatteet, ihoahan näkyy saman verran. Joten se, että mä olen alusvaatteissa jossain kuvassa, ja toinen on bikineissä, niin lopputuloshan on käytännössä sama. Eikö vain? Ja lopputulos on sama myös silloin, jos otan aurinkoa takapihalla mustissa pikkuhousuissa, kun en millään jaksanut vaihtaa ylleni mustia ulkoisesti samanlaisia bikinin alaosia. :D Ja mä nyt puhun ihan näistä perus alusvaatteista, en mistään hepeneistä! Nyt meni vähän aiheen vierestä, mutta mua on mietityttänyt toi jo monta vuotta! 

Väsyneet shoppailijat, takapenkillinen nukkuvia vauvoja! :D

Eilen käytiin Nean ja vauvojen kanssa Karismassa shoppailemassa Linalle vähän vaatteita! Oli kyllä kivaa ja mä sain pidettyä pääni niin, etten ostanut yhtään mitään, ruuan vain maksoin mitä söin. Hyvä minä. Maanantaina sain isot säkit Eetun vanhoja vaatteita Jonnalta, joten Lauri on varmasti vaatetettu pitkälle syksyyn. Rahapussi ei siis kevenny ainakaan Laurin vaatteiden takia, ja voisi vihdoin ja viimein ostaa jotain itselleenkin.

Vaippasankarit <3

Meillä on tällä hetkellä ihan kamala sotku. Tavaraa on joka puolella lattialla. Laitoin Laurille äsken pirkkavaipan, nimittäin meidän Milli on aikaisemmin ollut kova merkkailemaan mun vanhempien luona ja ostettiin oma paketti vaippoja. Nyt kuitenkin viime kerta osoitti, että Milli on vihdoin oppinut, ainakaan sillä hoitokerralla ei olltu vaippaan mitään tullut. Jotenka käytän siis tälleen päiväaikaan pirkkavaipat Laurilla pois, kun vielä koonsa puolesta mahtuvat.

Ostin eilen syöttötuolin vitosella nettikirppikseltä. Tämä tuoli on vain väliaikainen, siihen asti, että löydän ja ostan mieluisan. Haluan ehdottomasti syöttötuolin joka kasvaa lapsen mukana, Teemun veljenpojalla on sellainen Tripp Trapp -kopio käytössään ja poika on nyt jo kohta 4-vuotias ja edelleen on kovassa käytössä heillä. Noooooh mutta katsotaan mihin päädyn. Jokatapauksessa Jonnallahan on siis tämä Ikean Antilop -syöttötuoli, jota Lauri pääsi maanantaina ensimmäistä kertaa kokeilemaan. Ja voi että miten hienosti poika siinä istuu, tuettuna pehmikkeellä tietenkin. Aloin siis heti metsästämään tätä tuolia nettikirppiksiltä ja nyt meillä on tuollainen keittiössä. Ja Jonna antoi pehmikkeenkin meille, kun eivät itse enää käytä. Tämä syöttötuoli ajaa mielestäni oikein hyvin asiansa, ja meneekin vanhemmilleni Laurille käyttöön, kun saan sen uuden tuolin hommattua.

Nyt ollaan sitten harjoiteltu syöttötuolissa syömistä. Ja Laurihan siis istuu vain ja ainoastaan ruokailuhetket nyt toistaiseksi, siihen asti että oppii itse istumaan. Ja voihan sotku! Lauri rakastaa tuolissa istumista, pöytää on kiva hakata ja muutenkin kun pääsee heilumaan ja kääntymään joka suuntaan, toisin kuin sitterissä! Annetaan Laurille aina oma lusikka käteen, sillä on kiva kaapia pöydälle tippuneita lusikallisia. Meillä tosiaan alettiin lihanmaistelu tällä viikolla, maanantaina Lauri maistoi kalkkunaa ja eilen maistettiin jauhelihaa. Tämä spagetti ja jauheliha on ollut tähänastinen suosikkien suosikki!

Ajoin Lahdesta suoraan vanhemmilleni, ja koska tuo tuoli on niin nopea kasata ja purkaa, en malttanut odottaa ja kasasin sen jo siellä ja annoin Laurille päivällisen. Lauri oli vähän villillä tuulella, kun kuvasta näkyy. Iltapuuro menikin jo rauhallisesti ja keskittyneesti, kyllä tuo oma lusikka on kiva ja Lauri osaa tosi hyvin sitä käsitellä!

Kiireinen ihana kesä

Tämä kesä on jäämässä ennätysvauhdilla taaksepäin. Kiirettä on pitänyt, positiivisessa mielessä, kauaa ei ole ehtinyt kotona loikoilemaan, ja sitten taas kaikki ylijäävä aika on loikoiltava ja otettava rennosti! Tässä on pelkästään heinäkuussa ollut kaikenlaista toimintaa, reissua ja muuta mukavaa.

Viikko sitten maanantaina hurautettiin aamusta kevyt 5 tunnin ajomatka Outokumpuun sukulaisia moikkaamaan. Lauri viihtyy hyvin autossa, mutta kyllä jossain vaiheessa etenkin näin pitkällä matkalla täytyy päästä pois kaukalosta tuulettumaan ja muuta! :) Koko päivä vierähti nopeasti ja takaisin kotona oltiin vasta seuraavan vuorokauden puolella yöllä.. Oli kyllä erilainen, mutta ihan kiva matka!

HMMM.... mitenkähän tällä oikeen ajellaan, enhän mä ees ylety tonne..

NO MUTTA täähän on paljon parempi, tähän saa jalanki tälleen kivasti!

On myös ollut ihan mahtavaa nähdä kavereita! Musta on ihanaa kun ollaan Jonnan, Samin ja heidän poikansa Eetun kanssa tiiviisti oltu tekemisissä. Me ollaan käyty kahvilla puoleen jos toiseen, ja nyt viime viikolla jätettiin sitten meidän pikkupoitsut hoitoon ja lähdettiin ihan viihteelle asti. Ekaa kertaa siis oikeasti ja rennosti raskauden ja Laurin syntymän jälkeen. Tähän asti, jos Laurin olen hoitoon jättänyt ja ollaan vietetty lapsivapaata (tämä oli kolmas tällainen pitempi kerta!!), ovat ongelmana olleet mitkäs muutkaan kuin maitoa pursuilevat TISSIT. No, tällä kertaa ei ollut sitä ongelmaa, ei tarvinnut käydä tyhjentelemässä vaan pystyi nauttimaan olostaan. Ja oli ihanaa olla nimenomaan Jonnan kanssa, koska molemmilla lapsi hoidossa, niin pystyi yhdessä ikävöidä. <3 No alle vuorokausi Laurista erossa vaan kuitenkin oltiin.... :') Me käytiin extempore 'shoppailureissu' Vantaan Jumbossakin edeltävänä päivänä, oli mahtavaa sekin! Hassua ajatella, että tätä kevättä ennen me oltiin Jonnan kanssa oltu missään yhteyksissä, kun oltiin 4-5 luokilla samalla luokalla.... kyllä, siis ALA-ASTEELLA. Ei tässä välissä ollut kuin kevyt 9 vuotta!! :D Mutta huomaa, että elämäntilanteet yhdistää! 

<3

JA en voi olla mitenkään hehkuttamatta, että olen tutustunut uusiinkin ihmisiin tänä kesänä. Nimittäin lauantaina me käytiin Laurin kanssa katsomassa Neaa ja kahden kuukauden ikäistä Linaa! Mä aina jännitän hirmusesti uusien ihmisten tapaamista, mutta tällä kertaa aivan turhaan. Oli aivan ihanaa jutella kaikesta! <3 Heihin haluan ehdottomasti tutustua paremmin! Me oltiin Nean kanssa heti samalla aaltopituudella ja hetkessä hujahti USEITA tunteja. Käytiin myös vaunuilemassa pitkin Lahden satamaa. Otin myös meijän ihanuuksista kuvia!

Helistin taisi olla kiva :)

Nyt on kuvitettu meidän kesäistä viikkoa oikein olan takaa. On kyllä ollut todella mainiota kaikin puolin. :) Niin muuten, meidän Lauri täytti tänään 5 kuukautta, snif! :'')

Lauri on viimepäivinä ihan tässä parin päivän sisällä oppinut hurjasti erilaisia äänteitä, ja käyttääkin niitä ahkerasti eri äänialoilla. "MÄMMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄÄM MAMAMAMAMAMAMAMMAMAAM, ÄYMYÄYMYÄYMYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄY....." raikaavat meillä nykyisin, jos sillä päällä ollaan. :) <3