RV 40+1

Kuva on eiliseltä. Ei juurikaan mitään synnytysoireita ilmassa. Iltaisin tulee tuntitolkulla n. 10 minuutin välein harjoitussupistuksia, jotka laantuvat aina unille käydessä. Ehkä jonain iltana nämä supistukset jatkuvat ja synnytys käynnistyy... ken tietää.

Olo on aika hyvä, raskausihottuma vaivaa aamuisin ja kuumina päivinä kutinoillaan, maha on niin pystyssä kun taas olla ja voi. Närästys on hirveää. Toissa päivänä kävin poimimassa 10 litraa mansikoita siinäkin toivossa että rehkiminen saisi supistuksia/vauvan laskeutumista ym. aikaan, mutta eihän se saanut aikaan yhtään mitään. Nukuin yönkin aika hyvin. Eilen tehtiin isot kauppaostokset ja se oli kyllä tuskaa, hirveää paineentunnetta oli jatkuvasti ja supistuksia tuli todella tiheästi ja ärsyttävästi - mutta naurettavan kivuttomasti.

Nyt kun päästiin jälleen yli lasketun ajan, en odota vauvaa syntyväksi ennen ensi viikkoa. Lauri syntyi rv 41+2 aamuyöllä. Kivuliaat supistukset alkoivat viimeksi rv 41+0. Synnytys itsessään ei tälläkään kertaa jännitä, vaan lähinnä ehkä se tilanne/ajankohta kun ja miten käynnistyy. En haluaisi tällä kertaa hiljalleen kivuttomista säännöllisistä supistuksista voimistuvaa synnytyksen käynnistymistä, vaan jotain selkeämpää, jotta tiedän oikeasti että se on menoa. Viimeksi tunne siitä että vauva taitaa oikeasti syntyä, tuli vasta synnytyssalissa hetkeä ennen ponnistamista. Parin päivän sairaalassaoleskelu ennen Laurin syntymää sai tunnelman todella skeptiseksi.

Me ollaan viime päivinä ulkoiltu paljon, eikä kamera ole ollut mukana kuin ihan pari kertaa. On kyllä ihanaa kun saa viedä omaa lastaan uimarannalle! Lauri rakastaa vettä, eikä meinata millään päästä lähtemään rannalta pois. Käytiin viime viikolla Lahdessa Yli-Marolan kotieläinpihalla katselemassa eläimiä. Toisena päivänä Launeen perhepuistossakin käytiin seikkailemassa ja Teemu nyrjäytti nilkkansa kesken kaiken temutessaan joten jouduttiin lähtemään kotiin.

Mulla olisi koulutehtäviäkin vielä tehtävänä. Suuret suunnitelmat toteuttaa ne kesäkuun aikana epäonnistuivat, joten joudun tekemään niitä nyt sitten myös vastasyntyneen kanssa. Tylsää kun ei oikein pysty suunnitella mitään lomajuttuja. Teemu jää kesälomalle + isyyslomalle siitä päivästä kun vauva syntyy. 

Sitä kovasti edelleen odottaen. 

RV 29+1 ja kuulumisia

Kyllä mä täällä piileskelen ja lueskelen teidän muiden juttuja! Tietokoneen äärelle en ole koulun takia ehtinyt ikuisuuksiin kunnolla, joten lähes kaikki nettiasiointi on tapahtunut puhelimen kautta. On myös ikuisuus kun olen viimeksi tänne kirjoittanut. 

Koulua olen tahkonnut läpi aivan hulluna. Viimeisiä (muttei todellakaan helpoimpia) viedään tältä keväältä. Olen tällä hetkellä työharjoittelussa sekä samaan aikaan teen opintojen englanninkielisiä osuuksia + muutama verkkokurssi päälle. Hullun hommaahan tämä on, mutta kyllä se vaan lopussa kiitos seisoo. Opintopisteitä ropisee huikea määrä yhdelle lukukaudelle ja olen kyllä tästä saavutuksesta hyvin ylpeä, sillä kesäkuu kun lopulta vaihtuu heinäkuuksi, kouluaivot saavat mennä narikkaan ja pysyä siellä ainakin pari kuukautta. Syksylle olen suunnitellut mahdollisesti suorittaa pari verkkokurssia, kaikki tietenkin riippuu vauvasta ja omasta jaksamisesta. Täysipäiväinen opiskelu saa sitten taas odottaa hamassa tulevaisuudessa ajankohdassa x. 

Laurille kuuluu hyvää! Oltiin kyllä koko perhe armottomassa räkätaudissa pari viikkoa sitten. Saatiin nauttia perhepedissä nukkumisesta Laurin ollessa kipeänä, sillä poika nukkui muutaman todella katkonaisen yön kipeänä ollessaan. Voi mikä ihana tunne olikaan, kun palattiin normaaliin nukkumisjärjestelyyn takaisin. Päivät kuluu Laurilla leikkien ja uutta oppien kuten tähänkin asti. Nyt meillä on meneillään kovat harjoitukset lusikalla syömiseen, sotkuista hommaa se on, mutta päivä päivältä sujuu paremmmin! Laurista on tullut kova pussailija, märkiä suukkoja satelee poskille, joskus jopa kera hampaiden, auts... Pientä uhmaakin on ollut ilmassa, kielto saa aikaan kunnon itkupotkuraivarit... Edelleen Lauri on kyllä suurimman osan ajasta  yhtä rauhallinen ja kiltti kuin aikaisemminkin. 

Laurin 1-vuotiskuvista

Meistä tulee Teemun kanssa kummeja! Jonna ja Sami saivat suloisen pienen tytön, joka täyttää huomenna jo kuukauden. Tämä pieni prinsessa on vienyt mun sydämen mennessään... <3 Ensi viikolla kuullaan kasteessa sitten neitokaisen nimi. :) Ja arvatkaa kasvaako vauvakuume!! 

Myös Teemun veljen perhe kasvoi yhdellä pojalla noin kuukausi sitten, Laurilla on nyt siis 8 serkkua. Nuorimmilla serkuksilla tulee olemaan n. kolmen kuukauden ikäero. Tulevana sunnuntaina Laurin nuorin serkku saa nimensä ja me päästään taas nuuskuttelemaan vauvaa. <3 Ei olla vielä nähty vauvaa, koska asuvat niin kaukana. 

Ja raskaana ollaan edelleen, heh. Tänään raskausviikkoja kasassa jo huikeat 29+1! Raskaalta jo toisinaan tuntuukin. Kohtu harjoitussupistelee hurjan paljon, useita kertoja tunnissa, jopa levossa. Kävellessä tulee kaikenmaailman lieveoireita, öisin pitää ravata pissalla, mitkään vaatteet ei mahdu päälle, kumartelu ja kyykistely alkaa olla vaikeaa.... Vauvalta olen tunnistanut tietynlaisen "päivärytmin",  vaikuttaa hyvin tyypilliseltä masuvauvalta, joka tykkää jumppailla eniten iltaisin. Yleisesti ottaen voin hyvin ja olotila muuten on kutakuinkin normaali. Tässä vaiheessa ei kyllä enää unohda hetkeksikään olevansa raskaana.

Kävin viime tiistaina keskiraskauden lääkärineuvolassa, jossa todettiin vauvan olevan hienosti raivotarjonnassa, lapsivettä olevan sopivasti ja tulkittiin haaravälissä näkyvän edelleen kivekset. Harmi, kun meidän neuvolalääkäri ei tee painoarvioita. Olisi ollut mielenkiintoista saada vähän osviittaa vauvan koosta, pieni kun vastasi rakenneultrassa (sekä nt-ultrassa) isompaa, mutta kätilö ei tosiaan laskettua aikaa siitä huolimatta muuttanut. Mainitsin asiasta lääkärille ja nyt mahan kasvua seurataan, jotta mahdollisesti pidemmällä oleva raskaus saataisiin kiinni ennen kuin ollaan viikoilla 41+ ja todellisuudessa mennään jo 43+ viikoilla. :D Sokerirasituksessa kävin muutama viikko sitten ja tulokset olivat priimat. Painoa on nyt tullut n. 7 kg, jos oikein laskin. Pian painan yhtä paljon, kuin Lauria synnyttämään mennessä. 

Meidän vappuun kuului tänä vuonna normaalista poiketen kaupan simat ja munkit. Koleasta säästä huolimatta mekin pyörähdettiin paikallisilla vappumarkkinoilla happihyppelyn merkeissä.

Hyvää vappua kaikille! <3

1-vuotisneuvola ja tilannekatsaus

Lauri on reilun viikon päälle 1-vuotias. Tiistaina kävimme neuvolassa tilannekatsauksessa, sekä ottamassa kaksi rokotetta reisiin. Yksi rokote jätettiin välistä.

Kuvituksena otoksia tämän päiväiseltä leikkarikäynniltä, jossa keinuttiin, leikittiin ja naurettiin. Lauri konttasi leppäkerttuputken läpi ainakin 10 kertaa... itku tuli kun otettiin vaunuihin kotimatkaa varten. 

Yksivuotiaan strategiset mitat (suluissa 8-kk neuvola)

Paino 9815g (8680g) 

Pituus 76,5cm (73cm)
Päänympärys 46cm (45cm)

Lauri on hyväntuulinen ja hyvinvoiva lapsi. Tukea vasten kävelee. Syö hyvin kaikkea ja nukkuu hyvin. Säännöllinen päivärytmi. Puhetta ymmärtää. 8 hammasta. Iho siisti. Hienosti sujuu. 

Laurin pituus oli oikeasti tasan 76 cm! Neuvolatäti huijasi ja lisäsi 0,5 cm jotta kasvukäyrä näyttäisi paremmalta... kertoi kyllä että se voi oikeastikin olla puoli senttiä sinne tänne. (Kasvukäyrä on kulkenut tasaisesti nollan tuntumassa, nyt on lievästi alaspäin)

Motoriikka

Lauri ei edelleenkään kävele ilman tukea, mutta osaa hienosti seistä jo ilman. Poika on kyllä nyt ruvennut entistä enemmän kulkemaan kotona seiniä myöten kävellen. Saa nähdä kuinka kauan menee, että askeltaa ihan ilman mitään. Meidän arkajalkamme tykkää touhuta ja kokeilla uusia juttuja itsekseen, ei äidin tai isin kanssa harjoitellen. Lauri on kyllä huomannut, että taaperokärrylläkin pääsee tuplasti kovempaa kuin nelivedolla kontaten. 

Ruokailu

Syö meidän kanssa samaa ruokaa, itse sormin jos vain on koostumukseltaan sormiin sopivaa. Syö jo toosi isoja annoksia, harvoin lautaselle jää mitään. Lusikkaa tykkää pitää kädessä ruokaillessa ja pikkuhiljaa on kokeillut jo ottaa ruokaakin lusikkaan! Tuttipullot on heitetty kaapin perälle odottamaan pikkuveljeä jo melkein kaksi viikkoa sitten. Nokkamukista tai mukista hörppien juo kaikki juomansa. Nokkamukista osaa ihan juoda itse! 

Nukkuminen

Yksillä 2-3 tunnin päiväunilla pääasiassa mennään, joskus poikkeuspäivinä nukkuu toisetkin pikku tirsat. Yöunille käy 20-21 aikoihin ja aamulla nyt työharjoitteluni aikana on herännyt aina viimeistään kun alan tekemään lähtöä (puoli 8 aikoihin).. heräilee rymistelyyni. Vapaapäivinä joskus nukkuu pidempään (kuten tänään noustiin vasta puoli yhdeksältä), joskus taas herää kukonlaulun aikaan. Hyvin kuitenkin nukkuu ja pitkät unet. Heräilee öisin itkemään yleensä vähintään kerran yössä, kuten aikaisemminkin, rauhoittuu tuttiin tai pelkkä silittelykin riittää. Nuusku-unilelu erittäin tärkeä. Itsekseen yhtä helposti kuin ennenkin nukahtaa.

Kommunikointi

Lauri ymmärtää puhetta ja puhuu omaa kieltään todella lahjakkaasti. Yhtään ymmärrettävää oikeasti tarkoittavaa sanaa en kyllä voi sanoa Laurin suusta tulleen, ainakaan minun kuullen. Kyllähän sieltä äitiiiiiiäitiiiiiii, kaikaikaikai päristelyn kera tulee ja vaikka mitä ihmeellisimpiä "sanoja". Lauri ymmärtää ainakin sanat koira, lamppu, kello, pallo, äiti, iskä, maito, katso, anna, ei, hampaat.... Ja monia muitakin tilanteen mukaan.

Tänään oikeastaan ensimmäistä kertaa epäilin "tätä" tarkoittavan TÄTÄ. Syötiin aamupalaa ja Laurin syötyä oman osuutensa laskettiin valloilleen lattialle meidän vanhempien vielä jatkaessa leivän mussuttamista. Lauri tapansa mukaan kerjää medän aamupaloja ja revinkin omasta sämpylästäni paloja joita toinen tyytyväisenä lattialla mussutti. Siinä tilanteessa Lauri seisoi tuolini vieressä ja kovaan ääneen huusi TÄTÄ ja hakkasi kädessäni olevaa sämpylää. Tosin tätätä on niin yleinen rallatus Laurin päivissä, että ota sitten selvää.

Muuta

- Pottailu sujuu edelleen mallikkaasti, pissoja saadaan pottaan päivittäin. 
- Vaatteissa käytössä kokoa 74-86.  
- Lempileluja on Fisher Pricen Tanssiva koira, soiva rinkulalelu (pujottaa rinkuloita alvariinsa), duplot, taaperokärry ja uutena juttuna on tullut kiinnostus autoleluihin! 
- Lempileikkejä on kutittelu, pahanteko, pureminen sekä äitiä ja isiä pakeneminen täysillä!
- Rakastaa kylpemistä ja saunomista yli kaiken. 
- Ei vierasta melkein ketään.
- Telkkarista katsoisi Unelmatarhaa 24/7, mutta äiti ja isi ei anna katsoa. 

Lauri alle viikon ikäisenä <3

Päällimmäinen ajatus loppuneesta vauvavuodesta oli ehdottomasti sen helppous! Haasteita ei juurikaan ollut, suurimpana haasteena koin ehkä imetyksen, josta kirjoitin täällä. Ylpeä olen kuitenkin meidän 4,5 kuukauden imetyssaavutuksesta joka koki luonnollisen lopun Laurin alkaessa nukkumaan täysiä öitä. Meillä on nukuttu koko vuosi muutenkin loistavasti.

Lauri on ollut luonteeltaan äärettömän rauhallinen, helposti aina viihtynyt pienien juttujen avulla yksikseenkin. Temperamenttisyys on vasta nyt alkanut nostaa päätään, mutta en koe Lauria siltikään haastavaksi lapseksi missään määrin. 

Odotankin innolla toisen ikävuoden mukanaan tuomia haasteita, joita varmasti tulee, viimeistään sitten kun pikkuveli syntyy. 

1-vuotias!

<3

Keskellä yön hämärän, alkoi matka pienen elämän. 

Suppusuu ja nöpönenä, meidän rakas silmäterä. 

Vuosi sitten toit elämäämme mullistavan lisän,

teit toisesta äidin, toisesta isän. 

 Lauantaina pärähti ykkönen tauluun virallisesti, koko viikonloppu juhlittiin Lauria. Hyvin meni, vaikka kommelluksilta ei vältytty. Huomenna on 1-vuotisneuvola, palaan asiaan. :) <3

Yksitoista kuukautta

Kuukauden päästä juhlitaan, jihuu! Meidän vauva täytti keskiviikkona 11 kuukautta! 

Meillä ei ole kuukauden aikana tapahtunut mitään mullistavia muutoksia Laurin kehityksen suhteen. No Laurin ketteryys ja motoriikkahan tietenkin parantuvat päivä päivältä! Ja aivotoiminta edistyy myös huimasti. Uusia asioita opitaan lähes päivittäin. Laurista on tullut kunnon velmu, joka on alkanut koetella vanhempiaan erilaisissa tilanteissa. Ruokailuihin on tullut mukaan pelleilyt, potalla temppuillaan ja venkoillaan, saadaan itkupotkuraivareita milloin mistäkin kiellosta... Laurin mielestä vaatteiden pukeminen on tylsää ja ulkovaatteiden pukeminen kamalaa. Koko ajan pitäisi saada mennä ja lujaa. Ja mielellään alasti.

Lauri seisoo ja kävelee aivan vaivatta tukea vasten. Valmiudet ilman tukea seisomiseen löytyy, mutta arkailee sitä kovasti. Joskus vahingossa nousee seisomaan ilman tukea, esimerkiksi potalta, mutta heti huomatessaan olevansa omillaan, laskeutuu istumaan. Seisomisasento on todella tukeva ja yksi tukikäsi riittää helposti (tai vain yksi sormi :D). Lauri kävelee käsistä kävelyttäessä lähestulkoon omillaan. Arkajalka on kuitenkin ja heti kun toisenkin käden päästää irti, maastoutuminen alkaa. Polvillaan hytkyy ja "kävelee" eteenpäin toisinaan. Kävelemään ilman tukea ei siis olla ihan vielä lähdössä!

Lauri on siirtynyt puolittain tavallisen maidon juontiin, josta ei ole tullut mitään oireita. Lisäksi kaupan purkkiruokaa syödään enää vain kylässä ollessa tai jos meillä on tarjolla jotain Laurille vielä sopimatonta (kuten liian mausteista) ruokaa. Maitotuotteita syödään ja maistellaan muitakin. Piimä on suosikkiruokajuoma. 

Tuttia syödä lutkutetaan nukkuessa edelleen, ei olla vielä jaksettu sitä riistää. Muuton jälkeen.... ehkä? Tuttipullot ovat edelleen käytössä, oikeastaan vaan omasta laiskuudesta johtuen, se on vaan niin helppo antaa iltamaitokin tuttipullosta.

Lauri on edelleen vähän vieraskorea. Kylässä alkuun on vaisu ja katselee vaan hiljaa paikkoja, ehkä jopa vähän vierastaa. Vierastaa muuten kyllä todella harvoin ketään.

Yöt nukutaan hyvin edelleen, illalla mennään vaivatta unosille 20-21 välillä iltamaidon saattelemana. Unikaveri Nuuskusta on tullut erityisen tärkeä ja ilman sitä nukahtaminen on vaikeaa. Päiväunia nukkuu yleensä yhdet. Ilman Nuuskua päikkärit ovat lyhyemmät ja huonommat... Ajateltiin hommata varaNuusku jos oikealle sattuu käymään jotain. 

Hampaita tehdään tällä hetkellä ylös molemmille puolille etuhampaiden viereen. Tosin, ne on pullottanut ilkeän näköisesti jo pari viikkoa. Alas puhkesi kaksi uutta nyt viimeisen parin viikon sisällä. Yhteensä hampaita suusta siis löytyy nyt kuusi kappaletta, ihan pian siis kahdeksan!!!! Nyt hampaita tehdessä yöt ovat olleet levottomampia ja Lauri on herännyt kerran yössä itkemään (:D). Panadolia olen nyt iltaisin antanut ja se on auttanut hyvin. 

Tunnit loppuvat kesken

On kulunut yli viikko viimeisimmästä kirjoituksesta. Tämä hetki on oikeastaan ensimmäinen kerta, kun edes istun kotikoneemme äärellä viimeisimmän jälkeen.. :o Arkipäivät on mennyt töissä, sekä muutamana päivänä olen joutunut käymään koululla. Olen ollut kotona vasta aikaisintaan viideltä Laurin kanssa ja luonnollisesti aika siitä nukkumaanmenoon on kulunut leikkien ja "laatuaikaa" viettäen. Omat silmäni olen pakostakin sulkenut jo ennen kymmentä, mikäli ollut mahdollista. muuten en jaksaisi. Torstai ja perjantai ovat pahinpia päiviä, väsymys ja viikon asiat ovat kasaantuneet ja purkautuvat kiukkuna. 

(Kuvituksena viime sunnuntain HopLop-reissun otoksia)

Töissä on mennyt hyvin, työyhteisö on mukava, työt ovat vastanneet odotuksiani sekä tukeneet opintojani ja ennen kaikkea olen viihtynyt siellä todella hyvin. Ensimmäisen kerran ehdin kelloa kunnolla katsomaan puolilta päivin, kun puolet työpäivästä on jo takana. Töissä ei onneksi ehdi miettimään mitään ylimääräistä. Väsymys räjähtääkin päälle viimeistään automatkalla kotiin päin ajellessa ja etenkään loppuviikosta en ole enää kovinkaan hyväntuulinen ja jaksa paljoakaan ylimääräistä. Laurin näkeminen saa kuitenkin hymyn herkiämään ja on mahtavaa saada leikkiä ja peuhata yhdessä. Harjoittelua on nyt takana 2/7 viikkoa, joudun kyllä varmaan tehdä vielä muutaman päivän ylimääräistä, jotta saan tarvittavat tunnit kymmentä opintopistettä varten täyteen.

Käytännössä meidän arki on rullannut eteenpäin seuraavanlaisesti: minä lähden töihin klo 8:si, Lauri ja Teemu jäävät kotiin nukkumaan. Teemu lähtee töihin klo 14:sta. Lauri jää pariksi tunniksi äitini hoiviin (menee mummolaan).  Minä pääsen klo 16, käyn pikaisesti kotona ja haen Laurin (jään jumiin rupattelemaan/syömään hetkeksi). Teemu pääsee joko klo 22 tai 24. 

Todella vähän jää aikaa millekään ylimääräiselle, tai oikeastaan vika on varmaan siinä, etten osaa käyttää aikaani oikein. Olen työpäivän jälkeen jotenkin niin väsynyt, etten ole vielä jaksanut edes suunnitella mitään sen kummempaa. Yössä saan nukutuksi n. 8 tuntia, joka on auttamatta liian vähän. Raskauden aikana unentarpeeni on aivan järkyttävän suuri verrattuna normaalitilaan, jolloin poikkeuksellisen lyhyetkin unet menevät sentään joten kuten. 

Viime viikonloppuna käytiin Laurin kanssa ekaa kertaa Hop Lopissa, oli tosi kivaa! Pallomeri oli Laurin mielestä parhain juttu ja sinne se olisikin jäänyt asumaan. 

Tänään taas elämä loistaa, mentiin eilen Teemun kanssa jo ennen kymmentä nukkumaan. Lauri heräsi kahdeksan jälkeen, joten unta kertyi jopa reilut 10 tuntia.

Raskausviikkoja on tänään kasassa jo 14+3! Viime raskaudessa tunsin ensimmäiset liikkeet rv 16 tienoilla. Olen tämän viikon vähän kuulostellut erinäisiä kurlauksia ja purlauksia mitä masussa on tuntunut, mutta en vielä varmaksi voi sanoa vielä sikiön liikkeiksi. Mä olen valitettavan herkkämasuinen tyyppi, ja suolisto kurlaa ja murlaa milloin mistäkin.

Päivärytmit kohdillaan

Mä olen vasta vähän aika sitten hokannut, kuinka tasaiset päivärytmit ja rutiinit meillä Laurin kanssa onkaan. Meidän ei ole koskaan tarvinnut tehdä töitä niiden aikaansaamisen eteen, vaan asiat ovat lutviutuneet paikalleen kuin itsestään. Siksi onkin surullista kun mä en kovin hyvin osaa ketään auttaa tai neuvoa vauvan rytmien luomisessa.

Laurin päivärytmit menevät tällä hetkellä kutakuinkin näin:

klo 7: ensimmäinen herätys, pieni pullollinen maitoa nassuun ja unet jatkuvat.

klo 8-9: herätys, potalle ja leikkimään/lastenohjelmat taustalle hetkeksi.

klo ~9: aamupala; kaurapuuroa ja marjasosetta/raejuustoa + leipää/muroja/hedelmää ja juomana yleensä vettä. (potalle ja siistiytymään) Päivävaatteiden vaihto.

klo 9.30-11.30: touhuamista.

klo 11.30-12: lounas; lämmin ruoka + joskus leipää/hedelmää, juomana vettä/piimää. (potalle)

klo ~12-15: touhuamista. 

klo ~14/15: pieni pullo maitoa ja päiväunille.

klo 16/17: herätys, välipala; hedelmäsose/viiliä/jogurttia tai hedelmää/muroja/muuta. (potalle)

klo ~17: touhuamista.

klo 17/18: päivällinen; toinen lämmin ruoka + lisukkeet.

klo 19: (kylpy) yövaatteet päälle.

klo ~19.30/20: iltapala: kaurapuuroa/viiliä/jogurttia + lisukkeet.

klo 20-21: ajankohta väsymystilasta riippuen, maitopullollinen ja yöunille!

Tämä perustuu kotipäivään eli silloin jos ei käydä päivällä missään. Pientä vaihtelua on esimerkiksi päiväunien ajankohdassa, riippuen koska pahin väsypiikki on. Ja välipala on yleensä päikkäreiden jälkeen, joten silläkään ei ole "kiinteää" ajankohtaa. Jos ollaan pois kotoa, ruuat pyritään antamaan samoihin aikoihin silti matkan päälläkin. 

Kymmenen kuukautta!

Meidän kymmenkuinen on jo aika etevä tyyppi! Konttaa ja kiipeilee tarmokkaasti, tukea vasten askeltaa minkä ehtii. Ilman tukea ei vielä ole seisoskellut. Omaa kieltä puhuu, aina saa äänensä kuuluviin ihmisjoukonkin keskellä. Ymmärtää hienosti puhetta, matkii asioita ja toteuttaa yksinkertaisia pyyntöjä. 

Sylistä on tullut turvapaikka harmin ja vierastuksen tullessa (harvoin kyllä ketään vierastaa!). Uutena kepposena on tullut äitin ja isin pureminen... se sattuu, ja on Laurista aivan mielettömän hauskaa! Hampaita suussa on edelleen neljä, ylös sivuille on tulossa seuraavat. Tekee mielellään kiellettyjä juttuja, kuten sammuttelee tietokonetta tsiljoona kertaa, järsii dvd-koteloita, lätskyttää koirien vesikuppia, syö ja levittelee koiranruokaa... Kieltäminen herättää aluksi suunnatonta naururiemua joka muuttuu lopulta raivokkaaksi itkuksi. Rakastaa jahdata koiria ja nauraa aina kun ne juoksevat ohitse. 

Syö lähestulkoon kaikkea, maistaa aina mielellään. Sormiruokailee paljon samoja ruokia kuin me itse syödään. Hapanmaitotuotteita on maisteltu, mutta nyt viimepäivinä jäänyt vähemmälle. Lauri nukkuu tosi hyvin edelleen, vaikka välissä olikin pari viikkoa sitten kamalan surkeita öitä monta putkeen... tiedä sitten mikä silloin valvotutti. Nukkumaan menee iltayhdeksältä ja heräilee aamulla seitsemän-yhdeksän välillä. Unituttia syö edelleen, ajatuksissa olisi pian vieroitus. Pottaillaan edelleen päivittäin ja pissat tuleekin usein pottaan. Meillä oli pitkään että aamuisin tuli päivittäin isompikin hätä pottaan, mutta kakkirytmi vaihtuikin ja satunnaisesti enää osuu pottaan kohdalle. 

Lauri on fanaattinen (tiettyjen) lastenohjelmien ystävä. Ihan tahtomattamme poika on pienestä pitäen katsonut todella keskittyneesti telkkaria jos se vaan on päällä ollut. Nykyisin kiinnostuksen kohteet ovat rajoittuneet mainoksiin (kaikki kelpaa) ja Pikku Kakkosen höpötäteihin/setiin, Pinguun ja Teletappeihin. Me ollaan Teemun kanssa huvikseen tallennettu muutama jakso meidän digiboksiin ja laitetaan ne aina tarvittaessa Laurille pyörimään. Ne samat kelpaavat AINA, ja poika katsoo ne tallenteet keskittyneesti alusta loppuun. Mutta jos laittaa Teletappia/Pingua pyörimään vaikkapa dvd:ltä tai Pikku Kakkonen tulee telkkarista, niin ei kelpaa millään. Musta on aika pelottavaakin, miten keskittyneesti ja innoissaan Lauri telkkaria tykkää katsella. Ja kun tallenne loppuu "kesken", alkaa kamala itku ja kiukuttelu. Onneksi meillä ei todellakaan katsella näitä ohjelmia koko aikaa, vaan esimerkiksi minun ja Laurin ollessa kahdestaan kotona, töllö pysyy visusti kiinni. On hirmu kätevää kuitenkin, että pystyy yksinollessa hoitamaan asian kuin asian rauhassa ilman että jalassa roikkuu ketään, laittamalla vain lempiohjelman pyörimään. Tässä vaiheessa on kuitenkin ollut jo hyvä huomata telkkarin katselulla olevan negatiivisia vaikutuksia jo noinkin pieneen, juurikin tuo kiukuttelu esimerkiksi.. ohjelman loppumisen jälkeen sitä saattaa kestää hyvinkin pitkään. 

Touhu ja vipinä alkaa meillä heti aamulla, ja päättyy illalla pojan sammuessa sänkyyn. Päivässä poika nukkuu yhdet-kahdet päikkärit. Vaunuissa ei olla enää parvekkeella nukuttu vähään aikaan, nukahtaa kyllä niihinkin oikein hyvin mutta unet jäävät turhan lyhyiksi. 

Uutta opitaan joka päivä ja on hienoa nähdä kun toinen kasvaa, oppii ja kehittyy! Anteeksi sekava sepustus, eiköhän kaikki tarpeellinen tieto kuitenkin ole luettavissa. ;)

Raskausoireita ja Laurin kuulumisia

Kiitos vielä kaikille onnittelijoille. <3 Meidän taloudenhoito on nyt jammaillut vähän paikallaan, pyykkihuolto ei toimi, tiskit kerääntyvät pöydille.. Viime viikonloppuna tosin saatiin lattiat pestyä viikkosiivouksen yhteydessä.  Jouluakin on yritetty kotiin laittaa, mutta lopullisesti varmaan saadaan sisustuselementit paikoilleen viikonlopun aikana. Laitan sitten kuvia vähän valmiimmasta joulusisustuksesta. Nyt vähän omanapakuulumisia. 

Mulla on ollut nyt todella voimakkaana raskausoireena hajuherkkyys, joka alkaa jo haittaamaan elämää. Tämä oire oli riesana myös Laurin raskaudessa. En voi sietää roskiksien hajua, enkä tiskien hajua, enkä 10 minuuttia pidempään pöydällä seisseen ruuan hajua.... lista on aivan loputon. Mutta pahimpana tässä listassa ehkä nousee ihmisten ominaishajut sekä hengenhajut. En voi sietää edes Teemun hengenhajua, ellei ole juuri pessyt hampaitaan. On todella inhottavaa meistä molemmista, kun alan yökkimään vain toisen tullessa lähelle. Tuntuu niin pahalle toisen puolesta. Kassajonossa meinasi yksi päivä lentää oksennus, kun ympärillä olevien ihmisten hajut ei miellyttänyt herkkää nenää. Ylpeänä voin kuitenkin sanoa, että kakkavaipat ei tunnu missään! 

Nukun tällä hetkellä vuorokaudessa keskimäärin 13 tuntia. Illalla menen nukkumaan viimeistään klo 22-23 välillä ja aamulla herätään Laurin kanssa noin kahdeksan aikoihin. Päiväunet nukun Laurin kanssa samaan aikaan. Unentarve on siis suuri ja en herää päivällä ollenkaan normivirkeäksi omaksi itsekseni, vaan kuljen sellaisessa usvassa. Kahvi ei maistu, silloin tällöin saatan päivässä kupillisen juoda hyvässä seurassa. 

Ruoka muuten kyllä maistuu vähän liiankin hyvin, kaikkea tekisi mieli.. tosin viime päivinä on tietyt jutut alkaneet tökkimään, kuten Creme Bonjourin mömmöt. Yleensä tykkään laittaa niitä ruokaan kuin ruokaan. Tuntuu kuin olisi lihonut ainakin 10 kiloa... sen verta hyvin on ruoka maistunut. Syötävä on kolmen tunnin välein tai tulee huono olo. Viime yönä meillä oli poikkeuksellinen yö, sillä Lauri itki ainakin tunnin, ilmeisesti kakka oli tiukassa (?), mutta voi luoja sitä oloa mikä siitä valveilla olosta syntyi. Teki mieli käydä naukkaamassa jotain, mutta onneksi uni tuli nopeasti kun sen aika koitti. 

Laurista on tullut kunnon touhuaja, yksin jaksaa jo leikkiä pitkiäkin aikoja leluilla. Ymmärtää jo todella hyvin tiettyjen lelujen päälle. Lastenohjelmia ja mainoksia tykkää katsoa. Tänään äidin avustuksella kiipesi matkarattaiden tavarakoriin. Ja sepäs vasta oli hauskaa! Jos leikkiessä sattuu haaveri, haluaa syliin saamaan lohdutusta ja meno jatkuu. Tutinsyöntiä ja tuttipulloa on vähennetty PALJON. Kaikki juomat menisi heittämällä nokkamukista (yhtenä päivänä juotiinkin jo), mutta koska meidän tiskihuolto on nyt ollut mitä on ja meiltä löytyy vain yksi kunnollinen nokkamuki, on myös tuttipullot olleet käytössä. Me aloiteltiin viime viikolla maisteleman hapanmaitotuotteita (raejuustoa, viiliä ja piimää pienissä määrin) ja hyvin ovat maistuneet tähän asti eikä kummoisempia oireita ole tullut. Ellei viime öinen itku ollut sitten, mutta tosin eilen ei taidettu edes mitään uusia juttuja maistella.. 

Onpas mukava kirjoitella kun ei tarvitse salailla mitään. Unohdin eilisessä paljastuspostauksessa mainita, että laskettu aika meidän tulokkaalle olisi näillä näkymin 16.7.2014!

Ensimmäinen joululahja

Meille kotiutui alkuviikosta Brion Taaperokärry. Se on etukäteisjoululahja Laurin kummisedältä Tomilta. Kärryä on tässä pienesti jo testailtu, käveltykin on. Asennettiin vahingossa väärään asentoon tuo kahvaosa, siinä kun on kaksi eri asentoa, ihan pystyssä tai sitten tuolleen loivasti kallellaan. Totesimme jo ensikokeilulla, että pystyasento olisi noin pienellä parhain painon kohdistumisen kannalta. Täytyy siis hieman vielä fixata. Kärry on muuten ollut oikein mieluinen, Lauri tykkää kun häntä työnnellään siinä kyydissä. :)

Yhdeksän kuukautta

Joulukorttikuva :)

Ysikuinen Lauri on edelleen rauhallinen ja kiltti poika. Viimeisin kuukausi on ollut kehityksen kannalta todella tapahtumarikas.

Motoriikka

Liikkuminen tapahtuu konttaamalla, ryömiminen on jäänyt melkolailla pois (joskus lyhyitä matkoja lelun luokse saattaa ryömiä tai muuten pelleillä/nujuta omiaan). Hallitsee istumisen jo täydellisesti, istuu jalat milloin missäkin asennossa (joskus polvillaankin) ja nousee istuma-asentoon ihan mistä asennosta tahansa. On nyt parin viikon sisällä alkanut nousta karkukäveluasentoon/kyykkyasentoon. Nousee kaikkea vasten seisoskelemaan ja kävelee myös tukea vasten. Seisomisasento on suora, harvoin on pylly pitkällään. Osaa tukeutua vain yhteen käteen tai rintakehään (heilutella molempia käsiään). Osaa kiivetä matalia portaita ja rakastaa sitä suunnattoman paljon. Käsistä pidellen kävelee.

Nukkuminen

Lauri nukkuu enää kahdet (joskus jopa yhdet) päiväunet päivässä vaunuissa tai omassa sängyssään. Unien pituus vaihtelee, mutta yleensä toiset ovat pidemmät. Yöunille Lauri on nyt viimeaikoina käynyt vasta yhdeksän maissa. Ensimmäinen herätys on aamulla seitsemän maissa ja annan tässä vaiheessa aamumaidon ja unet jatkuvat klo 8-9.... kelpaa minulle vallan mainiosti! Olen nyt ottanut Laurin aamumaidon yhteydessä mun viereen nukkumaan silloin kun Teemu on aamuvuorossa ja menee kuuteen töihin. 

Syöminen

Ruokailurytmi on ennallaan, viisi ateriaa päivässä + korviketta. Lähes kaikki ruoka kelpaa ja ollaan vähän jo maisteltu purkkiruokavalikoiman 1-vuotiaidenkin ruokia, kun alkaa jo kyllästyttämään samat maut. Pikkuhiljaa ollaan annettu myös samaa ruokaa kun itse syödään, ja hyvin kelpaa. Täytyy ottaa tavaksi! Puurosta on alkanut nyt vähän nirsoilemaan, kaurapuuro on otettu uudelleen kokeiluun (aikaisemmin itketytti yöllä ilmeisesti mahanpurujen takia). Öisin ei syödä ollenkaan.

Vuorovaikutus

Lauri ymmärtää puhetta paljon enemmän kuin vieläkään edes käsitän. Lauri antaa tutin pois suusta pyydettäessä, tulee luokse (useinmiten) pyydettäessä ja ymmärtää mitä erilaisilla tavaroilla kuuluu tehdä. On myös alkanut ymmärtämään, että peilistä näkee oman kuvansa. Tajusin tuon tuttijutun vasta viimeviikolla ja ollaankin nyt ahkeasti puhuttu fiksuja Laurille ja opetettu esineiden nimiä. Lauri on hyvin kiinnostunut "missä x?" tyyppisestä leikistä, jossa opetellaan lampun, koiran, kellon ym. paikkoja. Mun mielestä tämä on aivan mahtavaa kun näkee kuinka oma pieni vauva alkaa ymmärtämään asioita.

Puhelee edelleen omaa kieltään, äitikieli on kausittaisesti kova juttu. Tarkoituksellisia sanoja ei ole bongattu.

Leikkii itsenäisesti leluilla, keskittyminen on parantunut huimasti. Kaivelee leluja laatikosta innokkaasti. Lelut tosin ovat vähän tylsiä, eivätkä kauaan jaksa innostaa, kaikki epälelut (kuten keittiövälineet) ovat kiinnostavampia. 

Muuta

Pottailu on jatkunut menestyksekkäästi. Kotona ollessa tarpeita saadaan pottaan lähes jokaisella käynnillä, positiivisena mukaan on tullut nyt tavaksi tullut pottaan kakkaaminen, jos vaan kotona satutaan kakka-aikaan olemaan.. Pottailu tapahtuu edelleen unien ja ruokailujen jälkeen. Kotona poissaollessa pottailu on tauolla, lukuunottamatta mummiloita, joissa on varustus kohdillaan.

Suusta löytyy neljä hammasta, kaksi ylhäällä ja kaksi alhaalla. Ne harjataan kerran päivässä.Vaatetta hamstrataan nyt koossa 80, jotten 74 senttiset jää yllätyksenä yhtäkkiä pieneksi. Tuttia syödään vain nukkumaanmennessä ja tarpeen vaatiessa, muulloin äiti pyytää tutin ja Lauri kiltisti antaa.

Pikkukakkosen Touhon Nimipäiväonnittelut ovat Laurin suuri suosikki, sitä kuunnellaan ja katsellaan youtubesta monta kertaa päivässä. Lauri on pienestä pitäen ollut kova telkkarin katsoja (toisaalta voi olla huonokin juttu?), kaikki musiikkipitoiset ohjelmat, lastenohjelmat ja mainokset ovat parhaita. Aamulla meillä laitetaan lastenohjelmat päälle, jos ne vielä herätessä ovat menossa, muuten telkkari on useinmiten päivisin kiinni.  

Laiska kuukausi

Tässä kuussa mulla ei ole ollut oikein inspiraatiota kirjoitella tänne. Monta kertaa mä olen tän tekstikentän avannut, pari lausetta näpytellyt ja lopulta todennut kuinka sisällötöntä kuraa mä kirjoitan. Mun mielestä on tylsää lukea väkisin väännettyjä postauksia, se niiiiin paistaa heti läpi. Myönnän, että olen kyllä muutaman sellasenkin tekstin julkaissut. Mä olen iltaisin ollut ihan väsyksissä jo heti Laurin nukkumaanmenon jälkeen niin että olen joko löhönnyt sohvalla tai mennyt sänkyyn makoilemaan puhelimen kanssa. 

Kuvituksena pari kuvaa Laurin viikolta.

Meillä oli eilen suursiivous. Lauri oli hoidossa vanhemmillani, joten saatiin rauhassa siivotuksi. Käytettiin kahdenkeskeinen aika hyödyksi ja kävimme myös yhdessä koirien kanssa lenkillä. Tulee ulkoiltua ihan hävyttömän vähän! Heti kun ulkoilee, huomaa kuinka paljon energisempi olo siitä tulee. Pitäisi muistaa valoisana päiväsaikana käydä ulkona päivittäin. Tässä sitä huomaa kuinka laiska voikaan olla. Mä olen ollut viime päivät verrattavissa vetelään makaroniin. Onneksi sentään eilen tuli ahkeroitua kun siivottiin ja tulihan trimmattua toinen koiristakin. Aika kynitty oli kyllä lopputulos...

Mitä mieltä olette olleet tähänastisista teksteistäni/kuvistani? 

Mulle saa ehdottaa aiheita joista kirjoitella, en mä pure. :) 

Mä voin jo nyt sanoa, että kevään puolella aihetta kirjoitteluun löytyy, sen verta monipuolinen kevät on tulossa.......opintoja ja kaikkea. ;) Yllätyksiä luvassa!

Pottailuraportti

Olen väläytellyt jo useammassakin postauksessa Laurin pottailusta. Ostettiin potta muistaakseni Laurin ollessa reilu puolivuotias. Potta on Baby Björnin Pottatuoli. Lauri ei alussa osannut istua edes lattialla vielä tukevasti ilman käsiinnojaamista, joten potallakin istuminen oli lähinnä löhöttämistä ja nojaamista selkänojaan. Istuimme potalla alkuun vain pari kertaa viikossa, leikittiin siinä lelulla tai katseltiin piirrettyjä. Tai no, todellisuudessa Lauri tutkiskeli ahkerasti haaravälejään. Halusin jo alusta pitäen, että Lauri "luo suhteen pottaan" jo varhain jotta negatiivisia tunteita siinä istumiseen tulisi mahdollisimman vähän. Lisäksi tuon ikäinen ei osaa vielä karata siitä. 

Baby Björn

Myös molemmissa mummoloissa on potta valmiina. Olimme lokakuun lopulla vanhempieni luona käymässä Laurin kanssa Teemun ollessa töissä. Jossain vaiheessa huomasin, että meillä ei ollut ainuttakaan vaippaa mukana hoitolaukussa. Onneksi nuo Liberon 4 ovat sen verta imukykyisiä ja sopivia Laurille, että niiden vaihtoväli on pitkä, joten en ottanut stressiä. Sitten ei kulunut aikaakaan kun tuttu lemahdus pöllähti Laurin viuhtoessa menemään lattialla. Jättimäiset kakkoset housussa. Mietittiin sitten äitini kanssa vaihtoehtoja ja lopulta tungettiin Laurille Liberon 1 vaippa, siis vastasyntyneen vaippa. Äitilläni on miniminitoyvillakoira, jolle vaipat on tarkoitettu tarvittaessa. Naurettiin ihan kippurassa, Lauri näytti niissä minivaipoissa aivan jättimäisen suurelta vauvalta. Pian vaipan laittamisen jälkeen Lauri alkoi väsymään ja kävi päiväunille pinnasänkyyn. Olimme jo äitini kanssa varautuneet vaihtamaa lakanat heräämisen yhteydessä. Lauri nukkui pari tuntia ja ensimmäisestä hihkaisusta kiiruhdin sängylle. Kuiva vaippa. Äkkiä potalle istumaan ja sinnehän lorahti sitten ihka ensimmäiset pissat ja vieläpä. Olin riemuissani ja kehuin Lauria. Seuraavan kerran istutin Laurin heti samana iltana kotona potalle ja pissat tulivat saman tien. Siitä päivästä lähtien ollaan pottailtu ahkerasti. 

Nykyään Lauri istuu potalla todella tukevasti ja potalle istuminen tarkottaa pissan tekemistä. Lauri tekee pissat lähestulkoon aina potalle laittaessa. Poikkeuksena on ne hetket, jolloin pissa on ehtinyt juuri tulla vaippaan, usein kuitenkin näissäkin tilanteissa käymme potalla hetken istumassa jos ollaan oltu jo matkalla ja Lauri selkeästi yrittää pissata vaikka mitään ei tulekaan. Pottailu tapahtuu aina unilta heräämisen sekä ruokailujen jälkeen, myös välissä käydään istumassa jos vaippa vaihdetaan. Mä olen aivan häkeltynyt, kuinka helposti ja hienosti Lauri onkaan ymmärtänyt pottailun tarkoituksen. Isotkin tarpeet tulevat yhä useammin pottaan! Nytkin kahden viikon sisällä on tullut monena päivänä. Ongelma pottaan pissaamisessa on edelleenkin se, että mikäli pissaa ei ohjaa pottaan, lentäisi se yli laitojen. Lauri on vielä sen  verta pienikokoinen, että vaikka istuma-asento potalla olisi kuinka jämäkkä, jää pissavärkki pakostikin reunan yläpuolelle. 

Lauri viihtyy potalla! Hampaat voi pestä samalla!

Tarkoitus ei ole vielä pitkään aikaan saada poikaa edes päiväkuivaksi, mutta mielestäni se, että osaa ja ymmärtää potan merkityksen, on iso juttu jatkon kannalta. Nyt kun ollaan otettu pottailu osaksi rutiineja, uskon sen jatkossakin olevan helppoa pitää osana päivän toimintoja. Faktahan on se, että Lauri on vielä pieni, eikä osaa vielä kertoa milloin on hätä. Lauri pissailee edelleen tiheästi, eikä mitenkään ole mahdollista saada kaikkia pissoja pottaan. Kun Lauri kasvaa isommaksi ja valmiuksia kuivaksi opetteluun löytyy, otetaan seuraava tavoite pottailun suhteen. Toistaiseksi näillä mennään. 

Mulla ei itselläni olisi käynyt pienimmässä mielessäkään aloittaa pottailua näin aikaisin (Lauri istui ensimmäisiä kertoja potalla siis 6-kuisena ja on nyt 8-kuinen), ellei äitini olisi kertonut aloittaneen meillä pottailun heti kun istuman ollaan opittu. Hän myös kertoi, että isommaksi kasvaessamme kuivaksi opettelu kävi helposti, kun pohjalla oli jo ymmärrystä ja kokemusta potalle tekemisestä. 

Oltiin viime viikonloppuna Teemun vanhemmilla Laurin kanssa käymässä, Teemun ollessa taas viikonlopputöissä. Siellä oli myös Teemun sisaruksia perheineen. Olin tavanomaisesti Laurin kanssa potalla ruuan jälkeen siellä, kun kuulin kuinka muut puhuivat "Minkäs ikäisenä teillä muuten opittiin potalle?" "Kolmevuotiaana." "No niin meilläkin..." Eihän Laurin tapauksessa ole kyse mistään potalle oppimisesta! Potalle oppiminen on meilläkin edessä sitten joskus kun sen aika on. 

Tästä voi saada varmaan sellaisen kuvan että me ollaan kauheita pottahitlereitä. :D Ei todellakaan olla, rennosti mennään. Jos me ollaan kylässä tai meillä ollaan kylässä, pottailu saattaa jäädä välistä. Ja jos ollaan kaupoilla tai muuten liikenteessä niin tietenkin jää. 

Kahdeksan kuukautta

MUN PITKÄÄN JA HARTAASTI KIRJOITTAMA TEKSTI, JONKA JULKAISIN EILEN, KATOSI ÄSKEN KUIN TUHKA TUULEEN. Ihanaa, siis aivan loistavaa... Mä taidan poistaa tabletista ja puhelimesta "Blogger" -sovelluksen, kun ei ne pysy mukana näissä jutuissa mitä koneella tekee ja julkaisee. Mun oma vikahan se kai on, en kyllä ymmärrä miten se nyt noin vaan voi kadota. JO JULKAISTU TEKSTI! VOI ITKU..

Joo siis tekstihän siis oli Laurin kahdeksan kuukautta -postaus, jota en todellakaan aio edes yrittää alkaa kirjoittaa uudelleen siinä muodossa kuin se oli.. Lisään noi samat kuvat ja otsikot ja kirjoitan pääpointit vaan... älkää välittäkö, jos lävitse loistaa aivan järjetön turhantuneisuus.

Niin (JÄRJETTÖMÄN SYVÄ HUOKAUS), meidän kullanmuru täytti toissapäivänä kahdeksan kuukautta. Lauri on ollut pienestä pitäen mielettömän helppo ja rauhallinen vauva ja tuntuu että mitä vanhemmaksi se kasvaa, sitä helpompi on toista ymmärtää.

- Istuu tukevasti, tykkää hytkytellä.

- Liikkuu ryömien, välillä kontaten.

- Konttausasennossa kiertää akselinsa ympäri, tykkää myös siinä hytkytellä.

- Harjoittelee nousemaan tukea vasten, yleensä polviseisonnassa, pari päivää sitten alkoi nousta myös jaloilleen.

- Seisottaessa seisoo tukevasti, mutta kävelyttäessä ei vielä askella.  

- Osaavat kädet, pinsettiote. Lelujen mekanismeja osaa käyttää. 

- Kahdet päiväunet,ensimmäiset aamupäivällä ja toiset iltapäivällä. 

- Yöunille klo 20-21, ensimmäinen herätys klo 5-6. Tutti tai maitoa ja nukutaan kahdeksaan. 

- Nukahtaa itsekseen.

- Viisi ateriaa: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Maitoa väleissä. 

- Sormiruokailee milloin mitäkin, kasviksia, hedelmiä, leipää, naksuja, muroja.... Ei vedä herkästi ruokaa henkeen, joten mutustelee esimerkiksi leipää jo kokonaisena. 

- Osaa juoda tuttipullosta maidon itse ja harjoittelee nyt nokkamukista juomista syöttötuolissa. Yleensä ruokailujen yhteydessä juo vettä lasista/mukista hörpyttäen. Osaa juoda pillimukista. 

- Ruuat maistuvat hyvin, annoskokona pieni purkillinen. 

- Puhuu paljon omaa kieltään, tavuttelee. Nauraa räkättää ääneen, jos kutittelee tai hassuttelee. 

- Vieraiden läsnäollessa ujostelee, ei touhua tai juttele kuten normaalisti, rentoutuu kuitenkin vieraiden viipyessä pitempään. 

- Muutama isompi vierastusitkukohtaus ollut. Muutenkin vierastaa kyllä vieraampia henkilöitä, mutta äidin tai isin läsnäolo helpottaa tutustumisvaiheessa. 

- Ymmärtää ein, suu menee silloin mutruun kun kielletään. Unohtaa kiellon nopeasti ja yrittää uudelleen.

- Kestohymyilee ollessaan hyvällä tuulella.

- Lempileikkejä ovat riehumis- ja peuhaamisleikit, kutittelu, loruttelu, lauleskelu ja tietenkin omat leluleikit. Koiria tykkää jahdata minkä ehtii. 

- Jonkinsortin äitivaihe menossa. Vain äiti kelpaa tietyissä tilanteissa, kuten silloin kun yrittää katsoa telkkaria tai syödä. 

- Käy potalla aina unien ja ruokailujen jälkeen. Hienosti tekee silloin tällöin tarpeensa pottaan.

- Suussa kaksi hammasta, jotka harjataan päivittäin.

- Vaatekoko on tällä hetkellä 74. 

- Oikea vesipeto. Kylpyhetket ovat lemppareita, kun nykyään saa istua ja leikkiä ammeessa. Veden roiskiminen on parasta. 

- Lempihuone on vessa, sinne ryömii aina tuhatta ja sataa innoissaan läähättäen jos kuuleekin oven aukenevan.
- Rakastaa piirrettyjen tunnareita ja tykkää muutenkin aina silloin tällöin katsella värikkäitä lastenohjelmia.
- Ensi maanantaina meillä on lääkärineuvola, jossa kuullaan sitten mittoja sun muuta... :)

Pottailua ja konttailua ja olemista vaan

Onko tänään muka maanantai? Olen hokenut tätä niiin paljon ja hoen edelleen: Äitiysloma sekoittaa mun päivät. Mulla on tänään ihan torstaifiilis. Jos Teemu ei kävisi töissä eikä olisi viikonloppuisin kotona, olisin aivan sekaisin koko ajan. Teemulla oli viime viikonloppu pidennetty, perjantai oli vapaapäivä. Ja se jos mikä sai mut sekoamaan. Perjantaina elin lauantaita, kiirehdin kauppaan, koska se menee kuudelta kiinni. Eilenkin elin lauantaita (???) ja illalla ihmettelin miksi Teemu haluaa mennä ajoissa nukkumaan... AARRGHH. Pitäisi varmaan hommata sellainen sairaalakalenteri, missä lukee viikonpäivä, päivämäärä ja kuukausi. Sijoittaisin sen meidän sängyn viereen, niin että heti kun simäni saan auki, näkisin sen. Oikeastaan niitä saisi olla kaksi, toinen jääkaapin oveen vielä muistutamaan.

Varoitus: Seuraava pätkä sisältää kakkajuttuja.
Tänään me ollaan konttailtu Laurin kanssa ympäri kämppää ja käyty ahkerasti potalla. Aamulla puuron jälkeen tuli hienosti isot pissat pottaan, sen jälkeen onkin ollut vähän kommelluksia... Olen tottunut siihen, että Lauri kakkaa kerran päivässä, aamulla. Joskus saattaa tulla toiset, mutta vasta illalla. Ensimmäisien päiväunien jälkeen otin pojan vaunuista ja ajattelin viedä suoraan potalle, en osannut yhtään aavistaa (enkä näköjään haistaa) housussa odottavia kakkoja, ja ilmassa kävellessä aloin jo riisumaan. Meillä oli pienet katastrofin aiheet sitten siinä, onneksi selvittiin säikähdyksellä.. vähän meni mun housuille. Kolmannetkin yllätykset löytyvät päivällisen jälkeen housuista, joten silloinkin pottailu meni vähän mönkään. Eli vielä ei olla tänään saatu toisia pissoja pottaan, mutta onhan tätä päivää vielä jäljellä. Eilen pottaan tuli hienosti illalla pissat! Yksi asia täytyy vielä avautua pottailuun liittyen, nimittäin tuo Baby Björnin pottatuoli... Pienen poikavauvan pissat lentää lahjakkaasti yli lattialle, jos ei avusta pissaa menemään pottaan päin. Asia varmaan helpottuu sitten kun Lauri kasvaa, mutta on kyllä aika ärsyttävää. En sitten tiedä toimiiko eri merkin potat sitten sen paremmin. Poikalasten äidit hoi, kuinka pissaaminen pottaan on teillä onnistunut, mikä potta teillä on ollut?

Parin viimepäivän aikana Lauri on alkanut konttailemaan useammin. Noin 1/3 liikkumisesta menee nyt kontaten, alustasta riippumatta, jopa liukkaalla laminaatilla. Olen todella tyytyväinen, että Lauri näytti konttaustaitonsa jo ennen 8 kk-lääkärineuvolaa. Olen nimittäin jo pitempään miettinyt Laurin ryömimistekniikkaa, se kun käyttää liikkuessa vain toista jalkaa ja toinen törröttää suorana tai on vain "tukijalkana". Ajattelin tarvitsisiko toinen jalka jotain fysioterapiaa tai vastaavaa. Kontatessa Lauri kuitenkin käyttää molempia jalkojaan symmetrisesti. Lauri nousee polviasennossa myös tukea vasten, jos pääsee. Poloinen ei nimittäin ymmärrä, että mahamakuuasennosta ei onnistu kurottamaan itseään, vaan ensin täytyy nousta konttausasentoon. Eiköhän se pian ymmärrä, mutta nyt tulee vain itku kun toinen selkä notkolla yrittää ryömimisasennosta roikkuen nousta, eikä läheskään aina pääse. Konttausasento on Laurille jo ennestään tuttu, mutta nyt on opittu myös istumasta liikkeelle lähtö sekä takaisin istumaan meneminen, joka on nyt pari kertaa tapahtunut. Lauri osaa myös kääntyä akselin ympäri kontaten. Lauri täyttää huomenna kahdeksan kuukautta ja ajattelin huomenna, jos ehdin, kirjoitella yhteenvedon Laurista kahdeksankuisena.