Peruskauraa ja hampaita

Me ollaan ruvettu Laurin kanssa nukkumaan aamuisin pidempään. Lauri herää ensimmäisen kerran yleensä seitsemän maissa ja olen nyt alkanut ottamaan sen meidän sänkyyn vielä jatkamaan unia. Parina aamuna ollaan nukuttu jopa yhdeksään!! Joo joillekin on varmaan arkipäivää, mutta minulle todellista luxusta! Tällä viikolla on tilavaakin tutia kun Teemu on aamuvuorossa. ;)

Kameraa olen käyttänyt viimepäivinä todella vähän, ei jotenkin ole ehtinyt. Ylemmät kuvat ovat toissapäivänä otettuja. Laurin toinen ylähammas on puhjennut ja toinen on ihan puhkeamispisteessä. Nyt vaan odotellaan että hampaat tulevat kunnolla esiin, jännitävää nähdä kuinka Laurin ilme muuttuu. Tuossa alemmassa tänä aamuna otetussa kuvassa olevasta ankkalelusta on tullut aivan Laurin suosikki! Lauri on oppinut painamaan kaikenmoisia nappeja "yhdellä sormella" aiemman hakkaamisen ja kämmenellä painamisen sijasta. Lauri painaa aina ankan musiikit soimaan uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Ja suuttuu jos ankan yrittää viedä kauemmas. Lauri tunnistaa jo koska kappaleet alkavat loppumaan ja on jo sormi ojossa painamassa. :'D Me naurettiin Teemun kanssa sunnuntai-iltana ihan kippurassa kun Lauri paineli tv-tasolla seisoen aina lattialla olevan ankan takaisin soimaan. 

Meidän viimepäivät viikonloppua myöten on oikeastaan kulunut sinne tänne säntäilyssä ja muualla kuin kotona. Teemu oli taas viikonlopun töissä. Tuntuu että ei ole oikein ehtinyt hengähtää missään välissä kunnolla kotona. Sunnuntai-illaksi ostettiin Teemun kanssa vähän herkkuja ja yritettiin rentoutua leffaa katsoen, mutta kyllä väsymys voitti jo ennen kuin oltiin ehditty edes leffaa valita. Odotan niin tulevaa viikonloppua.. Tänään menen Lahteen hoitamaan yhden palveluksen, käyn varmaan samalla kirpparilla. Toivon todella löytäväni Laurille sopivia vaatteita...

P.S Unohdin melkein vuodattaa mun itkuhälytinvalitukset, nyt se on totaalisesti seonnut se laite.... Mä valvoin su-ma yön sen itkuhälyttimen kanssa kun se sai jotain ihan ihmesärinäkohtauksia koko ajan. Lauri oli niin syvässä unessa, etten raaskinut ottaa ja kantaa meidän väliin mikä tietenkin olisi ollut helpoin vaihtoehto.. Tällä hetkellä laite toimii vain pattereilla (johto on ilmeisesti rikki), ja voitte vaan kuvitella kuinka monet patterit menee viikossa jos se on kokonaisia öitä käytössä. Sinne menee neljän patteria ja ne piti viime viikolla vaihtaa kolmesti ja nyt toissayönä vaihdoin taas. Hitto! Ja laadukkaat patterit ei todellakaan ole mitään halpoja. Tänään on siis luvassa myös ihan upouuden itkuhälyttimen osto. Nyt vain metsästämään edullinen verkkovirralla toimiva perusitkyhälytin. Tämän edellisen ostin siis käytettynä ja ensimmäisen yön se toimikin hyvin jonka jälkeen ongelmat alkoivat ja vaihtelevasti katosivat mutta nyt eivät tunnu korjaantuvan millään. Kiitos ja anteeksi. 

Kahdeksankuisen lääkärineuvola

Lauri 8kk!

Meidän minimies on kasvanut hienosti! 

Tässä tulevat eiliset tuoreet mittaset, suluissa mitat parin kuun takaa puolen vuoden iästä:  

Paino:  8680g (7650g)

Pituus: 73cm (68,6cm)

Päänympärys: 45cm (43,5)

Meidän lääkärillä on juuri niin lääkärimäisen epäselvä käsiala, etten jaksa alkaa tulkitsemaan ja kopioimaan sitä tähän sanantarkkaan. Luulin etukäteen, että tällä käynnillä Laurin meininkiä (motoriikkaa ym.) katsottaisiin itse teossa, mutta ei. Lauri istui aluksi isin sylissä ja lääkäri katsoi silmät, korvat ja suun, sekä kuunteli sydäntä. Tähän väliin voinkin kertoa, että aikaisemmin kuulunut sydämen sivuääni ei enää kuulunut. Sitten lääkäri antoi Laurille puupalikan pyöriteltäväksi ja sen jälkeen katsottiin sormien hienomotoriikkaa pienen puuhelmen avulla. Hienosti meni molemmat. Lauri ei edes vierastanut pahemmin, hieman ujostutti, mutta ei itkenyt. Lopuksi lääkäri otti Laurin pöydälle käsittelyyn, katsoi siis suojeluheijasteet ja pyöritteli lonkat. Kaikki oli niiltä osin täysin kunnossa. Saimme reseptille perusrasvaa sekä kortisonivoidetta, sillä nyt syksyn mittaa Laurin atooppinen iho on ärhäköitynyt. Selkä on aivan kuiva ja kauttaaltaan täynnä punaisia läiskiä, käsien taipeissakin on punakkuutta. Vaippaihottumalta ollaan säästytty tähän mennessä vielä kokonaan (kop kop!). Seuraava neuvolakäynti onkin sitten vasta vuoden iässä kera rokotusten, joista ainakin yksi osa jätetään ottamatta, siihen palataan sitten ajallaan. 

PS. Ylähampaat ovat tulossa, saas nähdä koska puhkeaa virallisesti!

Huonosti nukuttu yö

Nukuin niiiiiin surkeasti viime yönä! Menin nukkumaan heti Erilaisten äitien jälkeen, Teemu oli mennyt jo aikaisemmin. Sainkin suhteellisen nopeasti unta, mutta sen jälkeen huomasin heräileväni koko ajan. Lauri heräsi "päpättämään" yhdeltä, jolloin kävin antamassa tälle tutin suuhun ja toinen jatkoi uniaan tyytyväisenä. Kieriskelin ja pyöriskelin koko ajan, mutta kyllä nukuinkin koska olo oli sellainen pöhnäinen. Seuraavan kerran Lauri heräsi kolmelta, tuttia kaipaili silloinkin suuhunsa. Kävinkin sitten heti siinä samassa yhteydessä laittamassa jo maidon pulloon jääkaappiin odottamaan. Teemun herätyskello soi puoli viisi ja olin niiin väsynyt kun ihminen vain voi olla, kerroin huonosti nukutusta yöstäkin.. Teemu sitten juotteli viiden jälkeen Laurille maidon ja lopulta herättiin Laurin kanssa vasta seitsemän maissa. 

Laurillakin oli pari ylimääräistä heräämistä viimeyönä. Yleensä Lauri herää ensimmäisen kerran viiden-kuuden välillä juomaan pienen pullon maitoa. En tiedä olisiko tuo maito edes silloinkaan vielä tarpeen, mutta muussa tapauksessa poika varmaan vaatisi päästä pois pinniksestä, niin virkeänä se silloin aina on. Nyt on sellainen aamuyön maitokausi siis meneillään. :) Tässä on muutama kuva Laurista viime viikolta. 

Me ollaan nyt aloitettu hampaidenpesuhommat iltaisin. Nyt iltatoimet menevät kutakuinkin näin: noin klo 19.30 iltapuuro, tämän jälkeen pyllynpesu + pyjama päälle (pientä touhuilua/leikkimistä vielä), sitten iltamaidot ja hammaspesun kautta sänkyyn. Lauri tykkää hammaspesusta järsien omaa harjaansa ja me sitten jompi kumpi Teemun kanssa harjataan toisella harjalla. Ei meillä mitenkään kellontarkasti yleensä iltatoimet mene, riippuu ihan Laurin vireystilasta ja jaksamisesta. Toisina päivinä Lauri on silminnähden jo aikaisemmin väsyneempi, jolloin iltatoimet on tehtävä aikaisemmin. Esimerkiksi eilen olimme mun porukoilla illalla vielä puoli yhdeksältä ja iltatoimet tehtiinkin siellä. :)

Tämä sisältö ei nyt kauheasti kokonaisuudessaan liittynyt otsikkoon.. Mutta meille kuuluu muutenkin hyvää, tänään ajattelin käydä Laurin kanssa jossain välissä tuossa viereisellä leikkarilla. Lauri ryömii jo kovaa vauhtia ja nykyään saa sen tsiljoona kertaa käydä laittamassa x-boxin muuntajaa sekä digiboxia takaisin paikalleen. Lauri kulkee päivisin huoneiden välillä edestakaisin, lempparihuone on ehdottomasti vessa, kyllä huomaa ja kuulee jos siellä on ovi jäänyt auki kun läiske ja innokas läähätys alkaa kuulua "väh, täh" hokemisen siivittämänä. Ja voiko olla huvittavampaa kuin se, miten dramaattisesti Lauri KIIPEÄÄ sinne vessaan (siinä on sellainen n. 5 cm kynnys...) :DDD

Lauantaina oli Eetun 1-vuotissynttärit! Käytiin siellä koko perhe ja Jonna oli leiponut kaikkia ihania herkkuja! Paljon onnea koko perheelle ja etenkin Eetulle <3 :)

Lauri vähän sotki vaatteita kun söi naksuja lattialla ja ryömin niiden päällä...

Päivänsankari!

Mikä päivä.

Aamulla heti Laurin aamu-unien jälkeen lähdin anopin kanssa Lahteen. Tuli ajeltua ihan miten sattuu aivot narikassa, heitettyä lenkkiä ties missä kun ei vaan järki pelittänyt. Taas näitä "määränpäänä A, löydät itsesi Ö:stä". Jätin jossain vaiheessa anopin omille asioilleen. Kävin Laurin kanssa sitten kaksin Triossa ja voi sitä häpeää kun sumpailin hissillä siellä ihan erkkinä edestakaisin. Voiko olla niin vaikeata erottaa painikkeet "PK" ja "P"? Henkkamaukassa kävin katselemassa vauvanvaatteita ja siellä oli kolme sellaista iältään noin 10-13 vuotiasta tyttöä. Yksi tytöistä hipelöi erästä potkupukua ja sanoi "oi kun saisin poikavauvan". Olin ihan että: :O. Meni hetki toipua siitä järkytyksestä. Muistan kyllä itsekin ajatelleeni kaikkea hölmöä tuossa iässä, mutta silti. Trion ylimmässä kerroksessa siinä kahvilassa oli joku mammatapaaminen, ootteko muut äidit huomanneet että tollaset ryhmittyneet äidit tuijottavat kaikista eniten teidän vauvoja? Yritin kävellä siitä mahdollisimman nopeasti ohi ja tunsin kaikkien katseiden seuraavan, kaikki yrittivät kuikuilla mun home-made travelsystemiin joka koostui siis tämän vuoden Gracon matkarattaista sekä iänkaikenvanhasta (eli en tiedä minkä vuoden) Römerin turvakaukalosta... Hyvin toimi muuten!

En lopulta edes muistanut minne mä siellä parkkihallissa autonkin laitoin. Ja oli kiva parkkilipun maksamisen jälkeen huomata seinällä lappu että aina vähintään viiden euron ostoksesta saa hyvityksenä tunnin ilmaista parkkiaikaa... Ja sitten autolla huomata että toinen takaikkuna on ollut koko ostosreissun ajan ammollaan. Tää johtui siitä, että kun menin sinne parkkihalliin ja yritin avata omaa ikkunaani ottaakseni parkkilipun ja painoinkin vahingossa Laurin ikkunan aukeamaan jonka välissä on se sellainen "nimirekkari"... Sain sydärin että se metalliläpyskä menee sinne ikkunaloveen ja painelin villisti kaikkia ikkunapainikkeita, enkä huomannut avanneeni myös sen toisen takaikkunan. Onneksi anopin kirppiskamoja ei takapenkiltä kukaan ollut ryövännyt. Sitten siinä kun olen ajamassa hallista pois ja työntämässä sitä lipuketta sinne masiinaan jotta se puomi aukenisi, niin se masiina sekoaa ja avaa sen puomin  jo ennen kuin ehdin työntää kättäni edes autosta pihalle. Olin taas että: :O. Mä pelkäsin ajaa siitä, ajattelin sen puomin kolahtavan sitten kuitenkin kiinni kun olen siinä menossa. Noh nopeasti livahdin. Sitten lähdin ajelemaan kohti Kärkkäistä, josta mun oli määrä hakea anoppi ja mennä sen kanssa Teemun tädille kahville. Mä huomasin, että eräs tuttuni, jonka kanssa ei koskaan pidetä oikein yhteyttä oli pyytänyt facebookissa minua soittamaan tälle mahdollisimman pian, ja asia oli kuulemma tärkeä. Tottakai aloin siinä ajaessa soittamaan (anteeksi, puhelu oli lyhyt!) ja pian huomaan olevani jossain pikkukorttelissa, enkä lainkaan sillä tiellä missä pitäisi. Puhelun jälkeen heitin iLuurin syvälle takapenkille, jotta pystyin ajamaan rauhassa ruuhkassa tieni Kärkkäiselle. HUOM: Laurilla oli kaikki hyvin koko ajan vaikka mä vähän toilailinkin! 

kuva

Siinä välissä sitten tapahtui kaikkea normaalia. Ja lopulta hain Teemunkin töisä ja tiputettiin anoppi kotiinsa. Mutta koko päivän huipennus, kun tultiin omaan kotiin. Vessan ovi oli jäänyt päiväksi raolleen ja meidän ihanat rakkaat KOIRAMUSSUKAT olivat käyneet SYÖMÄSSÄ ja LEVITTELEMÄSSÄ Laurin HAISEVIA TÄYSIÄ PASKAVAIPPOJA vessassa ja olohuoneessa. Ja siinä roskiksessa, minkä ne oli löytänyt, oli vaippoja varmaan öö kolmelta tai neljältä päivältä. Yleensä mua ei vauvan kakka ällötä, mutta nyt ei ollut oksennus kaukana. Olin jo täysin valmis oksentamaan hätäpäissäni meidän keittiön lavuaariin. Onneksi Teemu siivosi sotkut, eikä olohuoneen puolelta löytynyt kuin kolme revittyä vaippaa. Kaduttaa ihan ettei mielessäkään käynyt ottaa kuvaa tästä katastrofista. 

kuva

Lauri ei nukkunut reissun päällä kuin yhdet päiväunet, juurikin siellä Triossa. Pikkumies oli _hieman_ ylikierroksilla kun kotiin päästiin. Lauri kieriskeli ja pyöriskeli ja ryömi kuin pieni kiituri lattialla. Pelkkä vilkaisu sai aikaan ihan hulluja naurunpurskahduksia! Lopulta riemu ja ilo loppui pään kopsahdukseen ja itkuun, meininki tosin jatkui kierroksilla iltatoimien jälkeenkin. Pitkästä aikaa (moneen kuukauteen) Lauri ei nukahtanutkaan heti vellin jälkeen vaan halusikin pois sängystä vielä leikkimään. Annettiin pojan touhuilla, kunnes väsy iski vaille yhdeksän ja simahtikin sänkyyn melkein heti. 

Ohhoh mikä päivä, pakko lähteä nukkumaan. Anteeksi raskas ja vaikealukuinen teksti Slitsweitz! 

P.S Laurin toinen hammas puhkesi eilen! Tämä toinen hammas aiheutti oikeasti oireita, kuolaaminen lisääntyi (vaikka olin niin skeptinen näistä oireista :'DDD) ja yöt ovat olleet katkonaisempia nyt, ilmeisesti ien kutisee? Ainakin Lauri on narskutellut tuttia nyt jonkun verran ja on mielellään puruleluja (tai kiellettyjä asioita kuten johtoja) nakerrellut. Äitiyspakkauksen mukana tulleen hammasharjan lisäksi ostettiin Laurille "oma harja" ja tahna. Valitettavasti ei päästy vielä kokeilemaan. 

Vauvan hampaat

Maailman ovelin ja persoonallisin otsikko. Tajusin yksi päivä kuinka hyvänä muistikirjana tää blogi on toiminutkaan, kun täyttelen Laurin vauvakirjaa. 

Eilen puhkesi Laurin ensimmäinen hammas. Vaikka me oletettiin hampaiden tulon aiheuttavan Laurissa varmasti oireilua (rokotteista oireili voimakkaasti), säästyttiin me lähestulkoon oireitta (pientä kiukkuherkkyyttä). Loppuviikosta bongasin, että ien oli oikean alahampaan kohdalta verestävän punainen. Viikonloppuna mökillä Lauantaina ien jo pullotti ja Sunnuntai-iltana tihkui vähän verta. Eilen aamulla oli tullut selkeästi läpi ja sormella tuntui. = Ei lisääntynyttä kuolaamista (tiesittekö muuten, että vain 15% vauvoista kuolaaminen lisääntyy hampaita tehdessä?), ei ärtyneisyyttä eikä yövalvomisia. Toi kuolaamisjuttu on aika jännä, kun niin moni äiti alkaa vauvan alkaessa kuolaamaan puhumaan, että "hampaat taitavat tehdä tuloaan", mutta silti noin pienellä osalla vauvoista se suoranaisesti liittyy hampaiden puhkeamiseen. 

Otin mielenkiinnosta vähän enemmän selvää aiheesta ja lueskelin, että hampaiden puhkeamisen yhteydessä esiintyvät oireet (ärtyneisyys, itkuisuus, syömättömyys ym.) eivät nekään liity suoranaisesti itse puhkeamistapahtumaan vaan sen aiheuttamaan lievään lämmönnousuun, jota ilmenee juuri siinä vaiheessa kun hammas on tulossa ikenen läpi esille. Useat vauvat kuitenkin "oireilevat" äitien mielestä hampaiden puhkeamista päivä/viikkotolkulla, mikä johtuu siitä, että imeväisikäisillä esiintyy usein ensimmäiset lievät ja vähemmän lievät infektiotaudit (joissa samankaltaisia oireita) samoihin aikoihin, kun ensimmäiset hampaat puhkeavat (tämän takia tulehduskipulääkkeen antaminen saattaa helpottaa "oireita"). Puhkeava hammas aiheuttaa myös kutinaa ja puremisen/hankaamisen tarvetta ikenessä, joka selittää osaa vauvan oireilusta. Meidän Laurin "kiukkuisuus" johtui varmaankin tästä ikenen tuntemuksesta. Kipua hampaiden puhkeaminen ei aiheuta eikä saa vauvalle aiheuttaa.

1

Laurille puhkesi aika myöhäisessä vaiheessa tuo ensimmäinen. Ensimmäinen hammas puhkeaa yleensä 4-8 kk iässä. Tiedän kuitenkin vauvoja joille on lähempänä vuoden ikää alkanut hampaita vasta tulla, eikä se ole mitenkään tavatonta muutenkaan. Laurillehan tuli joskus 4-kuisena sellainen "valehammas" vasemman alahampaan kohdalle, oikeesti, semmoinen valkoinen kova nakero, jota me luultiin hampaaksi! :'D Nyt kyllä jälkikäteen ajateltuna se ilmestyi aika tyhjästä, ien ei ragoinut siihen mitenkään, ja se katosikin yhtä nopeasti kuin tulikin.