Rakkautta

19.7.2014 klo 4.30

3895g

50,5cm

<3

Seitsemän kuukautta

Lauri täyttää sunnuntaina seitsemän kuukautta!

Kotivaakapunnitus näyttäisi painoksi 8,3-8,5 kiloa (viimeksi neuvolassa punnittuna 7650g) ja pituutta en kyllä osaa arvioida, voisko se olla joku 70-71 cm (viimeksi ollut 68,6cm)...? Tiedä sitten, mutta kasvanut on, se on varmaa!!

Motorinen kehitys: Lauri liikkuu ryömimällä ja oppi alkuviikosta nousemaan suorille käsille konttausasentoon. Istumaan yrittää nousta satunnaisesti lattialla, sekä tukea vasten vetämällä. Selällään vetää edelleen itsensä kaarelle, pahimmillaan on kaarella pelkkä takaraivo ja jalat maassa, todella pelottavan näköinen asento. Aion ehdottomasti seuraavassa neuvolassa taas ottaa puheeksi, sillä meillä molempien puolelta sukulaisista löytyy neurologista ongelmataustaa. Edelleenkin silti vaikuttaa, että Lauri tekee sitä ihan silkasta ilosta ja "kivan taidon osaamisesta"... Eikä ole mikään pakkoliike, vaan tekee ihan omasta tahdostaan ja hauskaa näyttää olevan. Ja jos ei vedä kaarelle itseään, niin selällä ollessaan myös usein syö jalkojaan. Yhä harvemmin edes nykyisin oleskelee selällään vaan hyvin nopeasti kääntyy ja jatkaa matkaansa ryömien. Viihtyy hyvin edelleen itsekseen leikkien, eikä kauheasti vielä ole keksinyt karkailla. Digiboksi, x-boksi, johdot, pyykkitelineet, koirat ja sisällä olevat vaunut kiinnostavat ja vievät leluista voiton. Ihmisen kasvoihin on kiva tarttua kiinni. 

Istuu tuettuna hienosti ja hetkittäin myös omiin käsiin nojaten. Ei vielä istu ilman tukea selkä suorassa. Suojeluheijaste taakse on alkanut löytymään. Pinsettiote alkaa sormiruokaillessa ja leluja käsitellessä pikkuhiljaa löytymään, selkeästi enemmän oikeassa kädessä. 

Päiväunia Lauri nukkuu edelleen kotona ollessa useammat, yleensä vähintään kolmet. Nykyään nukkuu pinnasängyn lisäksi vaunuissa parvekkeella, jossa nyt viimepäivät onkin nukkunut kaikki päikkärinsä. Unille mennään kun vaikuttaa väsyneeltä ja itsekseen nukahtaa. Vierailla nukkuu huonosti päikkäreitä. 

Yöunille Lauri käy 20-21 välillä ja on herännyt nyt viimeisen viikon ajan aina ensimmäisen kerran huhuilemaan ja leikkimään viimeistään seitsemän maissa. 

Ruokailu: Kaikki ruoka on tähän mennessä maistunut, toiset paremmin ja toiset huonommin. Ehdotonta kieltäytymistä kuitenkaan ei ole vielä tullut vastaan. Ruoka-annosten koot ovat edelleen aika pieniä. Jos on jotain oikein herkkua Laurin mielestä, saattaa mennä koko pieni purkillinen. Useimmiten ei mene. Maitoa menee vähintään n. 600 ml/päivä, joskus enemmänkin. Lauri sormiruokailee joka ruokailun yhteydessä. Ruokailun yhteydessä juomat menee hörpyttämällä mukista. 

Vuorovaikutustaidot: Jokeltelemalla keskustelua, tavujen toistoa, omaa kieltä. Oman tahdon ilmaisu huutamalla ja voimistamalla sitä esimerkiksi hakkaamalla lattiaa. Ilmeet ovat monipuolistuneet. Uutena juttuna on nyt tullut kovat vierastuskohtaukset, joita on nyt tähän mennessä ollut vasta kolme. Lauri saattaa vierastaa ihmistä, jolle hymyili ja "jutteli" hetkeä aiemmin. Tulee hillitön itku, kyyneleet lentää ja lohduton nyyhkytys. 

Nealla leikkimässä. 

Maailma avartuu

Ajattelin tehdä tällaisen täytepostauksen Laurin kehitykseen liittyen. Paljon on tapahtunut 6 kk-neuvolan jälkeen. 

Lauri on oppinut menneellä viikolla ryömimään, eikä poikaa pysäytä enää mikään. Ryömimistekniikka kehittyy päivä päivältä, joka päivä löytyy uutta tutkittavaa ja vauhti kiihtyy koko ajan! Lauri tykkää saada istua hetkittäin käsiinsä nojaten ja tähän asentoon hän yrittää itsekin lattialla nousta. Äiti kuitenkin vähän aina avittaa ja vahtii vieressä kuin haukka kädet ojossa, ettei muksahda. Ihmeen hallitusti se kuitenkin osaa siitä asennosta myös laskeutua pois! Lauri myös viikonloppuna oppi vihdoin nukkumaan päiväunensa parvekkeella vaunuissa ja sekin on onnistunut paremmin kuin hyvin. Pienempänä Lauri ei rauhoittunut paikallaan oleviin vaunuihin millään, saatika nukahtanut. Sai heijata ja heijata ja heijata ja sitten kun poju lopulta nukahti, herätys oli viimeistään vartin päästä. Nyt Laurin voi vain laittaa vaunuihin ja sinne se nukahtaa itsekseen tutin ja Nuuskun (unirievun) kanssa. Tähän on varmati vaikuttanut Laurin itsekseen nukahtamistaito sekä oma aktiivisuuteni vaunuilun suhteen, olen nimittäin viimeiset pari kuukautta ahkerasti käynyt  vaunuilemassa ja Lauri on hienosti aina nukkunut. Vaunukoppa alkaa käymään pieneksi, joten varmaan pian se joutaa jo varastoon. 

Lauri on alkanut  näyttämään voimakkaammin omaa tahtoaan ja komennustaitojaan. Etenkin ruokailuhetkinä, mikäli Laurille ei ruoka maistu, hän kertoo sen kyllä tekemällä vihaisen ilmeen ja huutamalla ''ööääääääää'' ja lyömällä pöytään. Sitten jos äiti sinnikkäästi jatkaa syöttämistä, alkaa kiukkuitku. Ruokailut ovat niitä hetkiä päivässä, jolloin Lauria useimmin kiukuttaa. Sormiruokaa on oltava aina tarjolla. Kyllä Lauri yleensä syö lähes kaiken tarjotun, mutta viimeiset lusikalliset ovat yleensä pienen kiukun saattelemat. 

Matka vauvasta taaperoksi on alkanut. 

Mä olen viettänyt nyt viime päivinä paljon aikaani puikkojen äärellä sukkia neuloen. Pian aloitan yhden kivan ja vähän vaikemman neuloksen tekemisen Laurille, saa nähdä onnistuuko vai tuleeko pelkkiä harmaita hiuksia. :)

Heränneet

<3

Tältä me näytimme Laurin kanssa herättyämme. Isi oli juuri hakenut Laurin omasta huoneestaan. Äitiä taisi _hieman_ vielä väsyttää.. Tältä mä oikeasti näytän aamuisin. 

Missä on mun pieni vauva?

Sunnuntai

Itkuhälyttimestä kuuluu iloista jokellusta... avaan silmät, on vielä aivan pimeää. "Mitähän kello mahtaa olla...?" katson unisilla silmillä kirkasta kännykän näyttöä. Kello on vaille neljä aamuyöllä. Lauri meni eilen yöunille jo seitsemältä. Ensimmäinen ajatus "Joudunko oikeasti nousta tähän aikaan ylös tuon virkeän iloisen vauvan kanssa?" Oli aika epätoivoinen olo, joten kävelin keittiöön, otin pulloon ison satsin maitoa ja lämmitin sen. Jokellus kantautuu iloisena Laurin huoneesta kun kävelen pullon kanssa sinne. Hymy on aivan korvissa tuolla pienellä pojalla ja mä en mitenkään voi olla hymyilemättä takaisin, tilanne on jotenkin huvittava. Juottelen siinä sitten maitoa tuolle säihkysilmälle, joka onneksi näyttää aika väsyneeltä. Maidon juotuaan Lauri uniasentoon ja heti jatkui rauhallinen unituhina. "Jessss..." Ja itse takaisin pehkuun peittoa halimaan. 

ZZzzzzzzzzzzz.....

Herään taas iloiseen jokellukseen, nyt on kuitenkin aivan valoisaa ja olokin aika virkeä jo heti herätessä. Kello on SEITSEMÄN, olin aivan äimänä, jatkoiko poika tosissaan vielä kaksi tuntia nukkumista?! Kyllä vain. Se virkeä nassu minkä silloin neljältä aamuyöllä näin.... en mitenkään uskonut silloin, että noinkin pitkään jatkaisi vielä uniaan. 

..

Meidän piti tosissaan tänään mennä VAUNULENKKI-tapahtumaan, mutta emme sitten päässeetkään menemään sinne Nean kanssa. Olin jo ottamassa Teemu-rakasta-raasua mukaani tapahtumaan, mutta tämä oli jo niin vaivaantunut lähtiessä, että en sitten pakottanut toista mukaan. (En sitten tiedä olisiko se kuitenkaan ollut niin vaivaannuttavaa paikanpäällä, se varmaan luuli että naisten keskelle joutuisi? :D) Päätettiin sitten lähteä vaunulenkille ihan perheen kesken täällä kotikaupungissa. Tapahtuman vaunulenkin pituus olisi ollu 4,5 kilometriä, joten AINAKIN tuo piti kävellä. No me käveltiinkin sitten noin 7 kilometrin lenkki, olisihan se voinut olla toki pidempikin, mutta tämän mamman rapakunto ei kyllä olisi kestänyt..vielä ainakaan. Oli kyllä todella mukavaa käydä noin pitkä lenkki, Laurikin nukkui lähes koko matkan rauhallisesti Otettiin tavoitteeksi vähintään kerran viikossa käydä tuollainen pitempi vaunuilu, tekee hyvää kaikinpuolin! Lupasin myös itselleni nyt ruveta ahkerammin käymään vaunuilemassa Teemun ollessa töissä. :')

Meillä on vaunuina nämä ORA Taiga -yhdistelmät!

Vaunulenkin jälkeen suuntasimme Teemun veljenpojan 4-vuotis synttäripirskeisiin. Oli kyllä kivaa olla sielläkin, Lauri viihtyy nykyään niin hyvin ja on todella helppo käydä missä vain! Harmittaa kun kamerasta oli aamulla akku niin vähissä, että en sitten viitsinyt edes mukaan sitä ottaa. Illalla käytiin vielä mun vanhemmilla syömässä... Joten kuvilla en tätä saa rikastettua. :(

Lopputuloksena päivästä jäi kiva fiilis ja kipeät jalat, tietää ainakin tehneensä jotain!

Puolivuotisneuvola

P U O L I V U O T I A S ?!?!?!? 

Vastahan mä malttamattomana rv 41+0 odottelin supistuksien lomassa, koska synnytys kunnolla käynnistyisi? Mä en vaan kestä tätä, miten aika on mennyt näin nopeasti. Tää kesäkin oli vaan yks hujaus..? Virallisesti puoli vuotta tulee plakkariin ensi viikon torstaina.

Jokatapauksessa, mun pikkuvauvalla oli eilen puolivuotisneuvola, ja mitat näyttivät tältä:

Paino: 7650 g (7310 g)

Pituus: 68,6 cm (66,6 cm)

Päänympärys: 43,5 cm (42,3 cm)

"Lauri kasvaa ja kehittyy tasaista tahtia. Lattialla viihtyy, on kääntynyt vatsalleen jo aiemmin. Ääntelyä tulee paljon. Syö hyvin kaikkia soseita. Pikkuflunssa ollut."

Tällä kertaa neuvolassa oli meidän oma täti palannut takaisin lomalta töihin. Lauri hieman vierasti, mutta kun me Teemun kanssa seistiin siinä vieressä ja sai meitä tuijotella ja meille hymyillä niin reipastui hienosti! :) Suojeluheijasteet sivuille löytyvät jo istuma-asennossa. Vielä Lauri ei istu itse, mutta tuettuna jo hienosti ja varmaan pian jo itsekin! Vauvaheijasteita ei enää ole.

Mä nyt tähän samaan yhteyteen kirjoitan tämän hetken kehitystilanteen.

Motorinen kehitys: Oon viimepäivät kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka Laurin vartalonhallinta on kehittynyt huimasti, ihan siis uuden taidon kun pikkuherra oppii, niin se kehittyy tosi nopeasti päivä päivältä! Lauri viihtyy lattialla todella hyvin, mutta ei osaa ryömiä. Pyörii vatsallaan ollessa ympäri, ja kääntyilee puolelta toiselle. Konttausasentoon ollaan nousemassa pikkuhiljaa, pari kertaa Lauri on jo melkein päässyt. Lentsikkaa lennetään edelleen. Leluilla leikkii vatsallaan ja hakkaa lattiaa, koirien touhuja on kiva katsella ja niille naureskella ja kiljahdella. Lattialla selälleen maatessa Lauri harrastaa ''siltaa'' eli päällä kannattelee itseään selkä kaarella rintakehä korkealla, pienestä pitäen lattialla ollessa sitä on tehnyt jonkin verran, nyt kun lihakset kehittyneet, tekee paljon enemmän jo. Aluksi huolestuin, sillä tuo "opistotonustaipumus" voi olla ylijäntevyyttä joka voi tarvita fysioterapiaa. Mutta koska Lauri ei tee sitä koko ajan, eikä jäykistele muuten, neuvolatäti ja minäkin kyllä olen sitä mieltä, että se on vaan Laurista kivaa ja riemukasta. Tässä asennossa Lauri myös liikkuu jaloilla potkimalla. Ja muutenkin tekee sitä oikeastaan vain innoissaan ja hyvällä tuulella ollessaan, väsyneenä ei niinkään. Seisottaessa Lauri seisoo jo tukevasti, makaronijalka on mennyttä elämää! 

Syöttötuolissa istutaan todella hienosti! Sylissä istuu myös jämäkästi. Sormilla osataan hyvin ottaa ruokaa käteen, pyöritellä, vaihtaa kädestä toiseen ja laittaa oikein päin suuhun. Tutin jos Laurille antaa käteen, suuhun se osataan jo laittaa pienen pyörittelyn ja ihmettelyn jälkeen oikein päin! Käsien liikkeet ei ole enää niin hallitsemattomia kuin aiemmin. 

Päiväunet meillä nukutaan vauvantahtisesti, mä en nukuttamalla enää nukuta Lauria tiettyyn kellonaikaan, jos ei sitä väsytä, paitsi sitten jos käy totaalisesti ylikierroksilla. Eli jos Lauri vaikuttaa väsyneeltä, vien sen pinnasänkyyn ja se käy nukkumaan ja jos ei nukuta niin ei nukuta, musta on kamalaa taistella toisen kanssa ja "laittaa toinen nukkumaan klo 15 koska se on joka päivä käynyt silloin kolmelta nukkumaan ". Lauri nukkuu päivässä 3-4 päiväunet. Aamu-unet klo 8-11 välillä, kestoltaan puolesta tunnista puoleentoista yleensä, päivällä nukkuu tunnista kahteen pitemmät unet. Iltapäivällä nukkuu välillä yhdet päiväunet ja iltaunet on yleensä klo 17-19 välillä ja kestää noin tunnin. Joskus iltaunet venähtää, ja pitää herätellä syömään puuroa sitten. Päiväunista on vaikea kertoa enempään, koska ne tosiaan vaihtelee päivittäin tosi paljon kestoiltaan ja ajankohdaltaan. Mutta päivässä on vähintään ne kolmet päiväunet kuitenkin nyt ollut. Kaikki päiväunet nukkuu pinniksessä, paitsi jos ollaan vaunulla tai autolla liikenteessä niin silloin vaunuissa tai turviksessa.

Yöunille Lauri käy klo 20-21 välillä. Meidän ei tarvitse nukuttaa Lauria, vaan kyllä siitä huomaa sitten kun väsyttää ja yöunille on käytävä. Ensimmäinen herätys viiden aikoihin, ja yleensä vielä unia jatketaan seitsemän pintaan. Lauri ei enää syö yöllä. 

Ruokailu:

Aamupuuro (kaurapuuro) hedelmäsoseella klo 7-8 

Maitoa

Lounas klo 11-12, liha/kana/kala-kasvissosetta + vesi

Maitoa

Päivällinen klo 16 kieppeillä liha/kana/kala-kasvissosetta, + vesi

Maitoa

Iltapuuro (mannapuuro tai riisipuuro) hedelmäsoseella noin klo 19

Maitoa 

Velliä max 150ml nukkumaanmennessä

Meillä siis syödään jo todella tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti kiinteitä! Vielä aion ottaa tuonne lounaan ja päivällisen väliin jossain vaiheessa vielä välipalahedelmäsoseen tai vastaavan, kunhan annoskoot vähän kasvavat. Annoskoot ovat vielä aika pieniä, vajaa pieni pilttipurkillinen. Teen ruokasoseet itse, paitsi maistelut kaupan soseilla. Lauri juo vettä nokkamukista ruokailujen yhteydessä. Lauri myös sormiruokailee, maissinaksuja vetelee kaksin käsin. Nyt olen antanut myös kurkkua ja Lauri tykkää!

Vuorovaikutustaidot: Lauri ei enää itke turhasta, enemmänkin vain kiukuttelee ja äkisee. Mutta jos itkee, niin iltapainoitteisesti. Ja yöllä joskus herää itkemään.  Kovasti osaa jo komentaa, väsyneenä on turha edes yrittää antaa muuta ruokaa kuin maitoa. Osaa ilmaista jo tunteita voimakkaasti, iloa, surua, hämmennystä ja pelkoakin. Iloa ja riemua on päivät pullollaan. Hämmennystä ja pelkoakin jo nähty vierastamisen yhteydessä sekä jos kovia ääniä kuuluu, esimerkiksi eilen koirat alkoivat haukkua yllättäen ja Lauri tätä säikähti ja itkuhan siitä tuli. Itku tulee myös jos tulee pipi. Tyhmä äiti työnsi kerran syöttötuolin pöydän alle niin, että Laurin sormet jäivät väliin, tyhmä äiti! Ilmeikkäästi myös ilmaisee nuo tunteensa. Lauri jokeltaa tosi paljon omaa kieltään, päpäpäpäpä mamamama mämämämämä raikaa ja sitten nyt ihan viikon sisään on alkanut tulla voimakkaasti ihan sitä sellaista leluille juttelua. Se on huvittavaa kun sieltä bongaa ihan "oikeilta" kuulostavia sanoja, kuten äiti tai vauva.

Muuta: Vaatekoko pääasiassa 68, housuissa myös 62 ja muutama pienempi body vielä käytössä. koko 74 otetaan varmaan pian käyttöön kun ei se bodyissa se pituus ole niin nuukaa! Vaippakokona päivisin 3 ja öisin imukyvyltään parempi 4! :)

Minäkö kohta puolivuotias ? 

Nämä yksityiskohtaiset kehityskertomukset on varmaan puuduttavaa luettavaa, mutta mä kirjoitan nämä ihan itseänikin varten ylös. Mun pikku-Lauri on kohta puolivuotias <3

Taudin kourissa

Huhhuijaa. Onpas vaikea keksiä otsikkoa... Täällä ollaan oltu koko perhe kamalan flunssataudin kourissa. Nyt ollaan siis kaikki oltu kipeänä, Lauria myöten. Toissayönä Lauri sairastui siis myös, tunnin välein heräsi sydäntäsärkevään itkuun. Tuttia olisi pitänyt saada syödä, mutta kun ei henki kulje jos nenäkin on tukossa. Nenäfriida, sängynpäädyn kohotus ja panadolia pienelle oli meidän sen yön pelastus. Voi meidän pientä raasua <3

Äiti ja isikin ollut ihan tööööööt. Tämä ulkona vallitseva matalapaine yhdistettynä tähän kamalaan päätäynnäräkää-oloon... lopputuloksena aivan jäätävän kamala päänsärky ympäri vuorokauden. Päässä vaan humisee kun vähänkin yrittää jotain tehdä. Laurilla tämä ilmeisesti ei näin pahasti näy vaivaavan, sillä oma pirteä itsensä pikkumies on päiväsaikaan ollut! Nenukki vielä vuotaa pienellä. Eilen käytiin kunnon höyrysuihkussa Laurin kanssa, me oltiin siis koko perhe tuolla meidän pienessä vessakylppärissä, ja hyvää teki kaikille! Me mentiin jo aikaisin eilen nukkumaankin, Lauri tapansa mukaan puoli yhdeksän aikoihin, ja mekin kymmeneltä unten mailla. Heräsin ekan kerran itse aamuneljältä, ja tajusin, ettei Lauri ollut herättänyt meitä kertaakaan. Lopulta Lauri heräsikin vasta puoli seitsemältä. :) Päivä on mennyt hyvin, ja Lauri vaikuttaa muuten normaalilta, ruoka vaan ei maistu. :(

Elokuu on jo pitkällä, maanantaina meillä on Laurin 6kk-neuvola!!!! Hui kamala apua. Mun vauva on jo kohta puolivuotias.. Tää on aivan hurjaa, miten aika meneekin näin nopeasti. Mä en ole ilmoittanut itseäni vieläkänä koululle läsnäolevaksi syksylle, enkä varmaan ilmoitakaan. Joten, koska mulla ei ole nyt syksyllä mitään koulujuttujakaan, ei ole minkäänlaisia suunnitelmia pitkiin aikoihin. Perus arkitouhuilla mennään etiäpäin. 

Jänis(koira)kevennyksenä meidän Nellin älynväläys mennä verhoon nukkumaan. Milli vähän ihmetteli ja yritti käydä nuuskimassa, Nelli vain murisi sille kun meni lähelle. :')

F niinkuin..

..Flunssa.

Mun miehetön arki on eilen pärähtänyt viimein käyntiin. Viime viikolla Teemu ehti olla töissä huimat kolme päivää, ennen kuin sen jalka, tarkemmin sanottuna polvi, pamahti torstaiaamuna herätessä niin jumiin, ettei kantanut. =Kaksi päivää saikkua.

Polvi aukesikin yllättävän nopeasti jumista, kun vältti rasittamasta sitä, ja maanantaina Teemu sitten meni ''pitkän viikonlopun'' jälkeen töihin iltavuoroon, mutta 1,5 tuntia töissä oltuaan lähes taju kankaalla, kömpi se sitten takaisin kotiin. Kova flunssa alkoi jo sunnuntaina. =Kaksi päivää saikkua. 

Eilen Teemu sitten kykeni menemään töihin, flunssakin oli tavallaan jo voiton puolella. Mutta eikös se sitten ollut eilen iltana tietenkin jo minulla alkavasti kurkku kipeänä. Arvasin jo eilen, ettei se tiedä hyvää. Tänään aamulla ensimmäiset äännähdykset aivastuksia ja nenä aivan tukossa. Tauti ei edes ole kunnolla käynnissä, sillä suhteellisen nopeasti aukenivat röörit aamulla vielä. Pahinta tässä on se, että tuolla pikkumiehelläkin on vähän aivastelua ja vaisuutta ilmassa.. 

Toissailtana nukahdettiin isin syliin

Ruohonjuuritasolla

 Lauri nautti kesästä mummilan nurmikolla.

Kiireinen ihana kesä

Tämä kesä on jäämässä ennätysvauhdilla taaksepäin. Kiirettä on pitänyt, positiivisessa mielessä, kauaa ei ole ehtinyt kotona loikoilemaan, ja sitten taas kaikki ylijäävä aika on loikoiltava ja otettava rennosti! Tässä on pelkästään heinäkuussa ollut kaikenlaista toimintaa, reissua ja muuta mukavaa.

Viikko sitten maanantaina hurautettiin aamusta kevyt 5 tunnin ajomatka Outokumpuun sukulaisia moikkaamaan. Lauri viihtyy hyvin autossa, mutta kyllä jossain vaiheessa etenkin näin pitkällä matkalla täytyy päästä pois kaukalosta tuulettumaan ja muuta! :) Koko päivä vierähti nopeasti ja takaisin kotona oltiin vasta seuraavan vuorokauden puolella yöllä.. Oli kyllä erilainen, mutta ihan kiva matka!

HMMM.... mitenkähän tällä oikeen ajellaan, enhän mä ees ylety tonne..

NO MUTTA täähän on paljon parempi, tähän saa jalanki tälleen kivasti!

On myös ollut ihan mahtavaa nähdä kavereita! Musta on ihanaa kun ollaan Jonnan, Samin ja heidän poikansa Eetun kanssa tiiviisti oltu tekemisissä. Me ollaan käyty kahvilla puoleen jos toiseen, ja nyt viime viikolla jätettiin sitten meidän pikkupoitsut hoitoon ja lähdettiin ihan viihteelle asti. Ekaa kertaa siis oikeasti ja rennosti raskauden ja Laurin syntymän jälkeen. Tähän asti, jos Laurin olen hoitoon jättänyt ja ollaan vietetty lapsivapaata (tämä oli kolmas tällainen pitempi kerta!!), ovat ongelmana olleet mitkäs muutkaan kuin maitoa pursuilevat TISSIT. No, tällä kertaa ei ollut sitä ongelmaa, ei tarvinnut käydä tyhjentelemässä vaan pystyi nauttimaan olostaan. Ja oli ihanaa olla nimenomaan Jonnan kanssa, koska molemmilla lapsi hoidossa, niin pystyi yhdessä ikävöidä. <3 No alle vuorokausi Laurista erossa vaan kuitenkin oltiin.... :') Me käytiin extempore 'shoppailureissu' Vantaan Jumbossakin edeltävänä päivänä, oli mahtavaa sekin! Hassua ajatella, että tätä kevättä ennen me oltiin Jonnan kanssa oltu missään yhteyksissä, kun oltiin 4-5 luokilla samalla luokalla.... kyllä, siis ALA-ASTEELLA. Ei tässä välissä ollut kuin kevyt 9 vuotta!! :D Mutta huomaa, että elämäntilanteet yhdistää! 

<3

JA en voi olla mitenkään hehkuttamatta, että olen tutustunut uusiinkin ihmisiin tänä kesänä. Nimittäin lauantaina me käytiin Laurin kanssa katsomassa Neaa ja kahden kuukauden ikäistä Linaa! Mä aina jännitän hirmusesti uusien ihmisten tapaamista, mutta tällä kertaa aivan turhaan. Oli aivan ihanaa jutella kaikesta! <3 Heihin haluan ehdottomasti tutustua paremmin! Me oltiin Nean kanssa heti samalla aaltopituudella ja hetkessä hujahti USEITA tunteja. Käytiin myös vaunuilemassa pitkin Lahden satamaa. Otin myös meijän ihanuuksista kuvia!

Helistin taisi olla kiva :)

Nyt on kuvitettu meidän kesäistä viikkoa oikein olan takaa. On kyllä ollut todella mainiota kaikin puolin. :) Niin muuten, meidän Lauri täytti tänään 5 kuukautta, snif! :'')

Lauri on viimepäivinä ihan tässä parin päivän sisällä oppinut hurjasti erilaisia äänteitä, ja käyttääkin niitä ahkerasti eri äänialoilla. "MÄMMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄMÄÄM MAMAMAMAMAMAMAMMAMAAM, ÄYMYÄYMYÄYMYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄYÄY....." raikaavat meillä nykyisin, jos sillä päällä ollaan. :) <3