RV 23+1

Masu on pullahtanut vihdoin kunnon (noo kunnon ja kunnon...) raskausmahaksi. Voin huoletta laittaa ihonmyötäisen paidan päälleni ja mennä ihmisten ilmoille niin että kaikki varmasti tietävät missä tilassa olen. Sf viime viikolla neuvolassa oli jo 20 cm. Maha on nyt toisen kohdalla ehkä hieman kookkaampi kuin viimeksi.

Arpia ei ole tullut mielestäni uusia yhtään. Rasvailua en harrasta.

Paino on noussut lähtötilanteesta reilun kilon. Samoissa mennään kuin viimeksikin, en ole huolissani painonnousustani ollenkaan.

Sokerirasitus on edessä. Uskon, että kaikki niiden osalta ok, mutta silti jännittää lopputulos!

Harjoitussupistukset ovat tulleet jokapäiväisiksi. Niitä oli runsaasti myös Lauria odottaessa.

Liikkeitä tuntuu jo paljon ja potkut ovat voimistuneet. Erotan jopa vauvan "pissaamistärinät". :D Hikkoja en ole vielä bongannut ollenkaan. Papunen on aktiivisimmillaan iltaisin.

Lonkkakivut ovat uusi vaiva. Kiertoliikkeet vihloo ja kovaa, yhtenä yönä sattui niin etten saanut nukutuksi.

Närästystä on ollut aika-ajoin. Iltapainotteisesti sitäkin..

Istuminen pitkään paikallaan on puuduttavaa. Luennoilla koulussa muiden istuessa rauhassa paikoillaan minun on vääntelehdittävä tuolillani jatkuvasti, hyvää asentoa ei meinaa löytyä millään! Alaselkä puutuu herkästi istumisesta.

Ruoka maistuu, ja hyvin maistuukin. Välillä tuntuu että nälkä on pohjaton.

Vointi muuten on kaikenkaikkiaan hyvä. Yritän huolehtia, että saan yössä tarpeeksi nukuttuja tunteja, muuten väsyttää armottomasti. Pari viimeistä viikkoa on mennyt kyllä valvoskellessa ja huonosti nukkuessa. Jännittää ja stressaa moni asia.

Hormonihirviö kuvaa minua toisinaan parhaiten.