Kahvitteluviikonloppu

Mua on himottanu kuukasitolkulla leipoa täytekakku. Olen elämässäni tehnyt yhden täytekakun kotona, ja sitten peruskoulussa kotitaloustunnilla sekä kakkukurssilla valvotuissa olosuhteissa. Joten on korkea aika alkaa harjoittelemaan! Etenkin se koristelupuoli askarruttaa, olen aina tykännyt näperrellä ja taitella. Sain jopa säälistä arvosanoiksi 10 kuviksesta peruskoulussa ja lukiossa :OO No päätin sitten järjestää hyvän tekosyyn leipoa itse alusta loppuun kakku. Ja mikäs sen parempi syy, kuin Laurin puolivuotiskahvit!!!

Suunnitelmani oli tehdä kakkupohja perjantaina, ja lauantaiaamuna rennon rauhallisesti täyttää ja koristella se. Ei mennyt niinkuin strömssössä! Ensinnäkin, ostettiin perjantaina vasta sokerimassat ja muut täytetarpeet. Illalla olin niin väsyksissä, etten kyennyt tekemään kakkupohjaa. Lauantaina laiskotti, mutta tein kakkupohjan aamulla. Oltiin kutsuttu kahville Teemun sisko ja veljet. Sisko perheineen ei olisi päässyt siihen kellonaikaan, kun kutsu kävi, joten he tulivat puolilta päivin. En sitten siinä viitsinyt ruveta täytteitä tekemään, sillä halusin ihan itsekseen niiden kanssa tusailla. No, sitten kun ne lähtivät, niin  vajaa tunti, niin toinen Teemun veljistä perheineen saapui. Meillä siis kävi vieraita, mutta suunnitelmani leipoa kakku ja tarjota sitä heille, meni täysin pieleen! :''DD Tehtiin me sentään broileripiiras jo aamulla hätävaroiks ja tarjottiin muuten sipsiä ja keksejä, ja kahvia tietty. Voi nolous se kakku.... Illalla meille vielä tuli kylään Laurin kummisetä ja Teemun kaveri. Tänä aikana aloin tehdä vasta täytteitä ja pojat auttoivat mua munanvatkaamisessa ym. :'') Laitoin sitten täytteet kakun väleihin ja kakku yöksi jääkaappiin täytteineen päivineen. 

Lauri poseerasi tänään kameralle. :D

Tänään meille oli suunnitelmissa tulla kahvilla käymään Jonna, Sami ja Eetu, sekä aattelin kutsua eiliset pojat vielä maistamaan kakkua jonka teossa vähän auttoivat. Noh, me mentiin puoliltäpäivin vaunulenkille ja käytiin kaupassa samalla, ja suunnittelin että heti kun kaupasta tullaan kotiin, aloitan kuorrutusrumban. Ja voi pyhä sylvi mitä tuskaa se oli! Olin aivan raivona! Mä en tullut toimeen sokerimassan kanssa en sitten yhtään!! Haluan kyllä kokeilla joskus vielä vaahtokarkkimassallakin pelleillä. Lisäksi harmitti vietävästi, etten ollut ostanut mitänä elintarvike/pastavärejä tai vastaavia, joilla värjätä vähän massoja. Oli mulla sentään ostettuna jo valmiiksi erivärisiä massoja perusvalkoisen lisäksi. Voin sanoa, että Teemu oli kyllä kovilla. Ärsyttää! Lopputulos oli omasta mielestäni niin kömpelö kun vaan voi olla. Perfektionisti-asenne kaikkiin oman käden töihin on jäänyt jostain koulujen kuvistunneilta. Kakku oli kömpelöstä kuorrutuskoristelustaan huolimatta ihan hyvänmakuinen. Täytteinä oli Kinuskikissan sivuilta sitruunatäyte ja marjainen täyte. Meidän kummankaan vanhemmat eivät nyt viikonloppuna päässeet tulemaan, mutta eipä se haitannut yhtään.

Oli kyllä melkoisen stressaava ja raivoisa viikonloppu, ihan kun olis jotkut hormooni jyllännyt! Silkasta kakunleipomisesta. Huhhuh sanon minä. Ja tiiättekö, minä hullu aion vielä uudestaankin jossain kohin harjoitella kakunleipomista. Meijän äiti onneksi sanoi ottavansa Teemun seuraavalla kerralla "turvaan". Lauri onneksi autuaan tietämättömänä nukkui pitkiä päiväunia lähes koko leipomissession. :'D

<3