Suihkunraikas

<3

Ihania poikia

Käytiin Laurin kanssa "leikkimässä" Lahdessa Jonnan ja Eetun luona. Pojat on kyllä niin ihania ja filmaattisia! :) Pyörähdettiin myös äitini työpaikalla näyttäytymässä ja makailtiin toimistopöydillä! Tässä kuvasatoa! 

Lauri on ihan selkeästi kiinnostunut Eetusta ja hymyilee ja juttelee jo tälle (tosin tällä kerralla oli aika vaisu, väsymyksen takia todennäköisesti). Eetukin vähän kovakouraisestikin käsittelee Lauria. :D Kunhan Laurikin lähtee liikkellle niin saavat pojat sitten nujuta keskenänsä! Oli mielenkiintoista huomata kuinka eri tavalla Lauri käyttäytyy vierailla kyläillessä, sillä normaalisti pyörivä ja möyrivä ja erilaisia ääniä tuottava poika on melkoisen vaisu ja vähän ehkä jopa tyytymätönkin.. Saattaa tietysti johtua siitäkin, että kotona Lauri nukkuisi tuohon aikaan pitkiä päiväuniaan ja väsymys painoi. Nukkui Lauri sentään pienet unet Eetun sängyssäkin..  Vasta loppua kohden (tietenkin) Lauri alkoi piristymään ja hihkumaan. :D

Neuvolakuulumisia ja soseiden maistelua

Ikää pienellä herralla on nyt noin 3,5 kuukautta, ja eilen meillä oli neuvolakäynti. Neuvolalääkäri tällä kertaa. Tämä uusi neuvola-aika olikin aika pian edellisen, kun vastahan me oltiin.. :D Tai ainakin tuntuu siltä!

Neuvola: (suluissa 3kk)

Paino: 6630 g (6205 g) 

Pituus: 64,5 cm (64 cm)

Päänympärys: 41,7 cm (41 cm)

"Hyvin kasvava ja kehittyvä poika. Molempien kylkien kautta kääntyy, seurustelee, leluun tarttuu ja vie suuhun. Sydämessä entinen sivuääni, keuhkot +, vatsa+, joku+ (en taaskaan saa selvää), iho+, lonkat+, joku +/+ korvissa vakaa, silmät suorassa ja suu siisti." 

Eli toisin sanoen kaikki oli mallillaan. On aina kiva käydä lääkärineuvolassa, kun on niin kiva lääkäri meillä täällä. Laurilla on atooppista ihoa, mutta tähän asti pelkkä perusvoiteella rasvailu on riittänyt. Miedolla kortisonivoiteella kuuri tarvittaessa. Soseiden aloittamisesta oli puhetta. 

Motorinen kehitys: Kääntymiset mahalleen ja selälleen, venkoilu ja jaloilla potkimalla liikkuminen, lelut ottaa käteen ja laittaa suuhun, vatsallaan ollessaan harjoittelee ryömimisotteita kovasti. Viimeisten viikkojen aikana usein tomerana "itse pitää tuttipullosta kiinni" syödessä. Viihtyy tosi hyvin lattialla lelujen kanssa, myös pystyasennossa sylissä on kivaa Laurin mielestä. Punkaa istuvaan asentoon sylissä ollessa. 

Uni: Lauri menee iltaisin klo 20-22 välillä nukkumaan, herää kerran-kaksi yössä tissille syömään, aamulla noustaan ylös 7-9 välillä yleensä. Nukahtaa lähes aina itsekseen. Päivällä nukkuu yhdet-kolmet päiväunet, yleensä ainakin yhdet 2-4 tunnin unet ja sitten muut ovat lyhyempiä pätkiä. Kaikki unet nykyisin omassa pinnasängyssä, päiväunet joskus vaunuissa ulkona. 

Ruokailu: Osittaisimetys, korviketta menee vaihdellen 3-4dl päivässä, eli aika äidinmaitopainoitteisesti ollaan menty. Imetys on alkanut pikkuhiljaa vaikeutumaan, Lauri ei aina huoli tissiä ja saa raivareita, mutta en ole ottanut siitä stressiä vaan yksinkertaisesti jos ei tissi hetkenkään päästä kelpaa niin sitten se ei kelpaa, ja korviketta tilalle. Vielä ei kuitenkaan todellakaan olla imetyksestä luopumassa vaan sinnikkäästi yritetään uudelleen raivarin iskiessä. Reilun viikon verran ollaan nyt annettu Laurille iltaisin nukkumaanmennessä porkkana-peruna-velliä. 

Tänään sitten maistettiin ensimmäistä kertaa mustikkasosetta! Ensimmäinen lusikallisen kohdalla Laurin ilme vähän värähti, lähinnä kummeksuen uutta makua, ei mitenkään nyrpistellyt kuitenkaan. Ahnaasti söi monta lusikallista, ja oli huvittavaa kun äkkäsi idean, niin tuli oikein suulla vastaan lusikkaa! :D Lauri taisi tykätä! Äiti vaan oli vähän hölmö, kun Laurilla oli päälle pukenut vaaleapohjaisen bodyn, joka on nyt aivan sinisillä tahroilla. :D

Muuta: Lauri osaa tuottaa suullaan jos minkälaisia ääniä; kiljuu, korisee, kujertelee, mörisee, hihkuu, höhöttää, jokeltaa... Mutta vielä mä en ole bongannut kunnon naurua. Yleisilme on iloinen, vastaa katseeseen  leveällä hymyllä jos vaan on hyvällä tuulella eikä kiukuta. Kiukkuisimmillaan Lauri on iltaisin ja päivällä lähinnä juuri ennen päiväunia. Musta on aina ollut helppoa, kun Lauri on niin vuorovaikutuksellinen, viihtyminen on taattu jos vaan jaksaa jutella ja lällätellä ja lallatella. :D

Möksällä

"Tää viikonloppu ollaan sit ihan kotona vaan." - ja paskanmarjat. Möksällehän me lähettiin.

Mun porukoilla on mökki Mustikkasaaressa Mäntyharjulla. Ajomatkaa meidän vauhdilla vähän vajaa kaksi tuntia Orimattilasta. Tällä kertaa olin fiksu ja pakkasin mukaan VAIN tarpeellisen, kun yleensä kaikkea on liikaa. Kaksi kassia, Teemu, Lauri ja koirat. Saareen mentiin tietysti veneellä, Lauri näytti aivan syötävän söpöltä omissa pelastusliiveissään, eikä ollut matkasta moksikaan! Vaikka kovaa mentiin. 

Perjantaina oli vähän sateista ja ukkosta ilmassa, mutta lämmintä kuitenkin. Käytiin uimassakin vielä illalla, uitiin Teemun kanssa tuonne saareen mikä näkyy laituria vastapäätä kuvassa! Vesi oli 22 asteista, ihanan lämmintä! :) Kuvia uinnista ei ole, enpä ole edes rantakunnossa. 

Mökki on pieni. En muista neliömäärää, mutta pieni tupa ja keittiö, ja sauna. Pihassa on varastorakennus, jonka yhteydessä pieni kesähuone. Ja pihapiirissä tietenkin huussi.<3 Se on niin söpö. Meitä oli mökillä siis yhteensä 7 ihmistä, meidän perhe, mun porukat, yksi siskoistani ja mun eno. Ja kolme koiraa, myös äitini koira oli mukana. Tuvassa on ahdasta nukkua, meitä sisällä nukkui viisi. Teemu nukkui teltassa koirien kanssa. Nukuin niin huonosti, molemmat yöt! Meille on Laurin kanssa levitettävä vuodesohva, joka on tosi surkea nukkua.. Lisäksi en kotoa muuttamisen jälkeen muistanutkaan kuinka kovasti porukat kuorsaa.. Onneksi pihaan on suunnitteilla lisäaitta, jossa meidän perhe voi jatkossa nukkua. 

Lauantaina päivällä sää oli upea, mitä nyt vähän tuuli, mutta aurinko paistoi ja oli muutenkin kiva keli. Tuuli oli sinänsä plussaa, sillä miehet surffasivat miedossa aallokossa innoissaan. Otettiin me aurinkoakin. Me nukuttiin Laurin kanssa iltapäivällä makeat päiväunet, olin niin väsynyt huonosti nukutun yön jälkeen. Miehet kävi sillä kävi vesihiihtämässä, harmi kun en saanut kuvia otettua tai itse kokeilla! Iltapäivästä heräiltyämme grillailimme ruokaa ja yhtäkkiä iski kauhea ukkosmyräkkä ja rankkasade! Se meni kuitenkin nopeasti ohi ja aurinko paistoi loppuillan. :) Vaikea kirjottaa oikein mitään tuollaolosta, kun ei suoranaisesti tehnyt mitään.. Kuhan vaan oli.  

Huvitutti

Tähän mennessä olen saanut kertoa kaikille, että meillä on tutiton vauva. Vai onko sittenkään? Missään vaiheessa me ei tarkoituksella olla oltu antamatta tuttia Laurille, hän ei sitä vain tähän mennessä ole huolinut. Ja nyt on siis kyse huvituteista. Raskausaikana teimme jo ensimmäiset tuttihankinnat, koska ajattelin että tottakai vauva syö tuttia. Niin siinä kuitenkin kävi, että Laurille ei tutti kelvannut, hirveä huuto syntyi kun tutin yritti suuhun laittaa, ajatuksena  lieventää pienen suurta imemisentarvetta. Jo pelkkä tutin näkeminen sai aikaan reaktion työntää kieltä ulos suusta. :D Laurilla on aina ollut todellakin kova imemisentarve, ja ihan sääliksi on käynyt kun ei ole sitä yhtään tutilla saatu helpottamaan. Olen siis itse toiminut tisseineni tähän asti useinkin huvituttina tyydyttämässä imemisentarvetta ja tulppana harmin tullessa, ja myönnettäköön että usein jopa nukuttaminen on meillä tapahtunut tissin tarpeettomalla imemisellä ruokailun jälkeen. Meillä on tuttia melkein kaikkia mahdollisia laatuja ja muotoja hommattuna, silikonisia, luonnonkumisia, symmetrisiä perhostutteja, anatomisesti muotoiltuja ensitutteja... Ihan vain kokeilumielessä. Alkuun tarjosimme tuttia joka päivä tilanteissa, joissa tutintarvetta olisi ollut. Kokeilut vähentyivät yhteen-kahteen kertaan viikossa, koska Lauri ei kertakaikkiaan tuttia huolinut, enkä halunnut kiusata pientä ja itkettää turhan takia. Totesimme, että emme sitten tarvitse tuttia. Nyt kun Lauri on kasvanut isommaksi, ja käsien motoriikka kehittynyt huimasti, nyrkit, lelut ja harsot ovat suussa koko ajan, olen silloin tällöin kovan harmin iskiessä kokeillut jospa tutin imeminen onnistuisi. Pari imaisua ja plop, Lauri ampuu tutin kielellään mahdollisimman kauas!

Toissapäivänä kävi sitten niin, että olimme vanhempieni luona syömässä, ja jätimme Laurin illasta hetkeksi äitini hoiviin. Tullessamme takaisin Lauri nukkui olohuoneen lattialla, mikäs muukaan kuin TUTTI suussa. Ajattelin sen olevan hetken huumaa, mutta kokeilimme myöhemmin samana iltana kotona tuota samaista temppua nukkumaanmennessä ja Lauri huoli tutin. Tutti, jonka Lauri huoli siis ensimmäisenä on merkiltään AINUn anatomisesti muotoiltu luonnonkuminen tutti. Tämä samainen tutti on myös aikaisemmin ollut se tutti, mistä on eniten imaisuja maisteltu! Silti, vaikka tutti nyt paremmin maistuukin, en ole sitä tarjonnut kuin tarpeen tullen, lähinnä nukuttamistilanteissa olen jättänyt Laurin pinnasänkyynsä tutti suussa itsekseen nukahtamaan.

Tänään on sitten ilmeisesti tämä inhottava kuumuus vaivannut Lauria tavallista enemmän, ja missään asennossa ei ole oikein ollut hyvä olla ja pientä tyytymättömyyttä ollut koko ajan. Kokeilin sitten huvikseni, kelpaisiko silikoninen perhostutti, ja se kelpasi! Sitä onkin tänään maisteltu muutamaan otteeseen tarpeen tullessa.

Tähän tuttiasiaan liittyen voisin myös mainita sen, että Lauri on nirso myös tuttipullojen tuttien suhteen. Syöttäminen pullosta onnistuu vain ja ainoastaan MAMin tuteilla, niillä leveillä symmetrisillä. Aventin tuteista ei juo ollenkaan, perinteisistä tuteista juo, mutta vaikeasti. Käytössämme on MAMin Anti-colic-pulloja, ja joskus käytämme myös Aventin pulloja, sillä MAMin leveät tutit käyvät myös niihin. Koliikkipullojen "holkkiosaa" voi myös käyttää kertakäyttöpussien kanssa, mikä helpottaa pulloruokintaa reissun päällä. Tätä en tiennyt ennen kuin itse kokeilin, sillä kertakäyttöpussit ovat suunniteltuja kapealle Ainun kertakäyttöpulloholkille. En ainakaan itse ole löytänyt/nähnyt missään leveämpiä kertakäyttöpulloja? Lisäksi voisin tässä myös mainita, että Laurilla on selkeästi hieman kireä kielijänne, en sitten tiedä voiko vaikuttaa näihin tutinsyömisiin. Joka tapauksessa neuvolalääkärin mukaan kielijänne ei ole ongelma mikäli imettäminen onnistuu, ja onnistuuhan se.

Se, että Lauri nyt sitten huolii tutin tarvittaessa, on helpottanut lähinnä nukkumaanmenotilanteita (nyt kahden päivän aikana). Laurin nukkumaanmeno ei kyllä missään vaiheessa ole ollut niinkään ongelmallista, etenkin yöunille on nukahdettu hyvin, ja meillä on pyrkimyksenä ollut itsekseen nukahtaminen. Laurilla on tärkeä uniriepu (Nuuskuksi ollaan sitä kutsuttu), minkä hipeltäminen nukkumaanmennessä on niinsanotusti korvannut tutin imemisen. Nyt nukkumaanmeno menee kutakuinkin näin: imetys (tarvittaessa lisämaitoa pullosta), kyljelleen omaan sänkyyn, Nuusku kainaloon ja tutti suuhun. Laitamme Laurin yleensä nukkumaan yöunille niin, että bongaamme sen "väsyneen" hetken, en tykkää väkipakolla nukuttaa uneen. Aikaisemmin Lauri hipelsi Nuuskua joskus todella pitkäänkin ennen kuin nukahti, välillä jopa ei uni tullut ja alkoi itku, ja silittely auttoi unensaannissa, Nyt tutinsyönti nukuttaa pojan hetkessä, ja jonkun ajan päästä tutti on tippunut suusta, eikä sitä loppuyönä edes tarvita. Tämä siis on tämän hetken tilanne. Minua ei haittaisi, vaikka tutti ei kohta taas kelpaisikaan, koska ongelma se ei ole meille ollut.

kuva täältä

Kääntymys

Ensimmäinen oikeaoppinen selältä vatsalleen kääntymys on tapahtunut. Aattelin kertoa kun oon ylpeä. <3

It's getting hot in here

Hellerajat ovat tainneet paukkua rikki Suomessa jo ihan Lappia myöten. Meidän asunnossa ei ole kuin vaivaiset +30 astetta lämpöä, joten eiköhän jo riittäisi.. 3 h + k, p. 4.kerros. Ei kiitos enää koskaan. Tämän takia vihaan kerrostaloasumista yli kaiken! Ensinnäkin aurinko nousee niin, että auringonsäteet valtaavat Laurin huoneen ja makkarin, sekä PARVEKKEEN ensitöikseen. Eli parvekkeella vilvoittelun voi unohtaa. Eikös se niin mene, että aamuaurinko on se pahin? Lauri onneksi ei vielä omassa huoneessa nuku, ja näillä näkymin pysyykin koko kesän meidän huoneessa. Tämä asunto on muuten kaikin puolin ihan kiva, remontoitu ja kaikkea, mutta ihan oikeasti ei täällä voi näillä keleillä elää! Tuntuu kamalalta valittaa kun on hyvät kelit kerrankin kesällä, mutta olisi kiva nauttia myös kotona ollessa. Täytyy viettää nyt vaan paljon aikaa ulkona ja olla liikkeellä ja nauttia keleistä muulla tavalla.

Mutta jokatapauksessa RAKASTAN KESÄÄ JA HELLETTÄ!

Perjantaina suuntasimme Joensuuhun ja yövyimme paikallisessa Cumulus-hotellissa. Hotellihuone oli kahden hengen huone lisävuoteella + matkasänky, kuulostaa ahtaalta, mutta ei ollut! Meitä siis oli matkassa minä ja Lauri, äitini ja nuorin pikkusiskoni. Tämä oli Laurin ensimmäinen noin pitkä matka, kilometrejä kertyi Orimattilasta Joensuuhun n. 350 km/suunta. Matkanteko sujui hyvin ja jouhevasti, Lauri nukkui suurimmaksi osaksi matkoista, mutta välillä taas turhaantui istuimessa kököttämiseen ja itki itsensä niin hikeen, että koko istuin oli märkä. Harsot pään, selän ja pepun alla auttoivat hikoiluun, vinkiksi muillekin. Parhaimmillaan lämpöä oli ulkona 29 astetta, mutta onneksi oli ilmastoitu auto ja saimme nauttia +18 asteisesta viileästä tuiverruksesta! Imetän Lauria edelleen, joten välillä oli pakko pysähtyä ruokkimaan sekä vauvaa että itseämme. Mutta tosiaan lauantaina kiertelimme sukuloimassa ja illalla kävimme valmistujaisjuhlissa! Ja hellettä piisasi... oli KUUMA.

Matkasängyssä pitkän ajomatkan jälkeen!

Käytiin tapaamassa siis äitini äitiä, eli minun mummoa ja Laurin isomummoa! Lauri väläytteli komeimpia hymyjänsä ja oli muutenkin todella hyväntuulinen tällä pikaisella vierailulla. Piristimme selkeästi mummon päivää! Kuvissa näkyy nyt sitten ne aikaisemmin mainitsemani meidän uudet Gracon matkarattaat, ja toimivat ovat! Lauri sippasi niihin jo pelkästään matkalla hotellihuoneesta alas parkkihalliin. Toistaiseksi olen laittanut niihin pyykkipoikaharsovirityksen, joka suojaa vauvaa jos nukkuu tai aurinko paistaa päin. Kuvissa näkyy myös meidän hieno Römer Baby Safe - turvakaukalo, joka on ostettu kirpputorilta 10 eurolla! Siitä huolimatta olen ollut istuimeen todella tyytyväinen ja se on moitteettomassa kunnossa (ja ihanan värinenkin!), ja aion laittaa sen varmaan talteen seuraavaa muksua varten kunhan Laurille ostetaan isompi istuin. Kävimme kahvittelemassa vielä ennen valmistujaisiin menoa äitini tädillä sekä pyörähdimme haudoilla. Valmistujaisjuhliin menimme tyylikkäästi myöhässä lauantai-iltana, mutta oli ihanaa nähdä kummitätiä ja kummisetää ja heidän vastavalmistunutta tyttöään. Olotila ja ulkonäkö oli kyllä hikisen helteisen päivän jäljiltä aika ryysyläinen verrattuna päivänsankariin. Ruuat ja herkut olivat kyllä hyviä! Laurikin nukahti päivänpäätteeksi kuin tukki hotellilla ja heräsi syömäänkin ensimmäisen kerran vasta aamukuuden maissa.

Kaikenkaikkiaan viikonloppu meni todella nopeasti ja ei voi muuta sanoa kuin että KUUMA oli. Tulimme takaisin etelään itärajaa myöten, jotta nähtäisiin vähän eri maisemiakin. Päällimmäisenä viikonlopusta jäi mieleen kyllä se paahtava kuumuus, kaikki tuntui pyörivän sen ympärillä! :D keskustelunaiheet vieraissakin käsittelivät kuumuutta.