lauantai 29. kesäkuuta 2013

Reeniä reeniä

Eilen oli mukava päivä, kun oli 'viileämpi', eikä niin helteistä. Meillä sisälläkään ei ollut kuin 28,5 astetta. Heh heh. Pahinta helteessä oikeastaan on enemmänkin se paahtava aurinko joka tunkeutuu ikkunoista sisään ja lämmittää (paahtaa) asuntoa. Eilen saikin pitää ikkunoita auki ja asunto jopa vähän tuulettui. Toissapäiväisen helteen jälkeen Laurikin on nyt nukkunut kaksi yötä heräämättä kuin vasta aamuviiden jälkeen. Ja voi että sitä pirteyttä, mikä Laurilla on aamulla heti heräämisen jälkeen. Kaikkia opittuja taitoja on paras harjoitella yön jälkeen aamulla, kun on virtaa vaikka muille jakaa. 

Vielä tuohon säähän palaten, mielestäni kaikista ihanteellisin keli on juurikin sellainen 20-25 astetta lämmintä, pieni raikas tuulenvire, vähän ehkä jopa pilvinen taivas. Tietenkin välillä voi repäistä ja olla inkkarihelle, silloin on kiva uida kun oikeasti on NIIN KUUMA. 


Lauri viihtyy nykyisin parhaiten mahalteen lattialla lelujen keskellä. Vatsalleen kääntymisen taito on säilynyt, mutta nyt ei kääntyillä enää jatkuvalla syötöllä. Ja takaisin selälleen kääntymisen taito on opittu uudelleen! Tiedän, että silloin pikkuvauvana selälleen kellahti silkasta pään painovoimasta. :D Mutta nyt Lauri oikein 'heittää' itsensä selälleen, välillä jopa aika rajunkin näköisesti. Vaatii vähän hallintaharjoittelua tuo pikkumiehen kroppa. :) 

Sylissä ollessa Lauri viihtyy parhaiten tuetussa istuma-asennossa ja tämän takia kokeilinkin pitkästä aikaa bumbo-tuolissa istuskelua, ei tosin pitkää aikaa voi istua kun pyrkimys liikkeelle on kova ja kyllästyttyään Lauri alkaa punkaamaan 'pois tuolista'. Hyvin Lauri jo siinä kuitenkin istua kököttää, ollaan nyt muutama kerta käyty suihkussakin bumbo-tuolilla Laurin kanssa. Huomaa, että tuollainen pystyperspektiivi kiinnostaa poikaa yhä enemmän ja varmaan maisematkin näyttävät erilaiselta. Koiria Lauri kovasti tälläkin kertaa katseli ja naureskeli istuskellessaan, en saanut koiria vaan samaan kuvaan kun ne viuhtoivat innoissaan menemään. :D








Ja sitten tullaankin siihen eilispäivän kiintoisimpaan asiaan, eli mun toivottavasti tulevan parhaaseen ystävääni KAHVAKUULAAN. Tutustuttiin eilen taas pitkänpitkänpitkän tauon jälkeen uudelleen. Säälittävää räpiköintiähän se eilen oli, kertakaikkiaan. En tiennyt miten päin olla kuulan kanssa, ja tuntui ettei kädet ja jalat ja muu vartalo tehneet yhtään yhteistyötä. Vedin kuitenkin läpi kaikkia lihasryhmiä, näin hienosti sanottuna, epätoivoisesti. Tämä ei todistanut yhtään mitään muuta kuin sen, kuinka rapakunnossa olenkaan. Vuosi sitten keväällä kävin pari kertaa ryhmäliikuntatunneilla kuulaa heiluttelemassa, ja silloin se oli kyllä paljon helpompaa! Lihaksia ei ole nimeksikään, tai ilmeisesti ovat niin surkastuneet, kun tulivat heiluttelusta niin mahdottoman kipeiksi! En tietenkään jaksanut venytellä asiaankuuluvalla tavalla tämän minun ja kuulan yhteenoton jälkeen ollenkaan... ja sen kyllä tänään huomaa kun kaikki paikat ihan jumissa. Ja tuo meidän 6 kg paino... on varmaan liikaa mulle, mutta yritän pärjätä sillä nyt näin alkuun kun suunnitelmissa olisi joskus sinne kuntosalillekin mennä. 


Synnytyksen jälkeen mun syömiset on menneet ihan harakoille. On päiviä, jolloin en syö kuin illalla yhden lämpimän aterian ja siinä mun päivän syömiset. Kahvia kittaan kuppitolkulla. Ja näitä päivä on liikaa. Nyt aion ruveta syömään säännöllisemmin, ja etenkin opetella aamupalan syönnin jalon taidon. Tänään söinkin aamupalaksi kaurapuuroa! :) Ja ah ihanat kesän mansikat ovat saapuneet, niitä vedän nyt kaksin käsin.


Kirjoittelen lisää varmaan joskus jos tästä mun liikuntaharrastuksesta yhtään mitään tulee... En nyt tämän eilisen jälkeen sano vielä mitään. Tavoitteiden tavoitehan olisi saada kiloja karistettua huolella! Ainakin 5 kiloa olisi kiva näin alkuun. :) Mutta katsotaan katsotaan..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti